Kasvatustieteiden tiedekunnan uutiset
Kuvassa Salla Karima istumassa merenrannalla.
Salla Karima. Kuva: Eeva Reunanen.

Väitös: Suomalaisia millenniaalijohtajia kuvastaa inhimillisyys – haasteissa auttavat usko oppimiseen ja sinnikkyys

29.9.2023

KM Salla Kariman väitöstutkimuksen mukaan suomalaisia 30-40 -vuotiaita millenniaalijohtajia kuvastavat inhimilliset arvot. He kokevat johtamisen elämänmittaisena prosessina, jossa voi kasvaa ja kehittyä useita polkuja pitkin. Haasteita aiheuttavat työn arki ja ulkopuolinen toimintaympäristö, mutta optimistinen asenne, sinnikkyys ja intohimo auttavat johtajia selviytymään.

Salla Karima tarkastelee monimenetelmällisessä kasvatustieteiden tieteenalan väitöstutkimuksessaan 30–40 -vuotiaita millenniaalisukupolven johtajia. Johtamista lähestytään positiivisen psykologian näkökulmasta, elämänmittaisena kehitysprosessina. Karima selvitti, millaisia ajatuksia millenniaalijohtajilla on johtajuuteen kasvamisesta ja kehittymisestä, menestymisestä sekä haasteista ja niistä selviytymisestä.

– Suurin osa tulevaisuuden johtajista on millenniaalijohtajia. Mitä paremmin ymmärrämme heidän ajatuksiaan johtajuudesta, sitä paremmin organisaatiot ja yhteisöt voivat tukea heidän työtään, Karima kertoo.

Karima haastatteli tutkimuksessaan 28 millenniaalijohtajaa. He kaikki työskentelivät organisaatioissa, jotka oli vuonna 2020 palkittu Suomen parhaina työpaikkona. Suomen Parhaat Työpaikat™ -listaus perustuu henkilöstötutkimuksissa mitattuun työntekijäkokemukseen ja yrityskulttuurin analyysiin.

Työskentelyä ohjaavat inhimillisyys ja halu kehittyä

Millenniaalijohtajille on yhteistä inhimillinen asennoituminen ihmisyyteen ja johtajuuteen. He nostavat johtajuuteen liittyen esille perusasioita, jotka ovat Kariman mukaan jopa yllättäviä, kuten sosiaalisten taitojen, palautteen ja kuuntelemisen tärkeyden.

Inhimillisyys liittyy vahvasti hyvinvointiin. Johtajat haluavat tukea sekä omaa että alaistensa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Muutamien johtajien omakohtaiset kokemukset työssä uupumisesta vahvistivat entisestään tietoisuutta hyvinvoinnin tärkeydestä.

Millenniaalijohtajat ovat myös palvelualttiita. Kun heillä on riittävästi aikaa alaistensa tukemiseen, he kokevat itsekin menestyvänsä. Alaisten voidessa hyvin myös johtajat voivat hyvin.

– Johtajien työtehtävien sisältöä ja määrää tulisi tarkastella kriittisesti. Esihenkilönä toimimiseen tulee varata riittävästi resursseja.

Kariman haastattelemat johtajat liittävät johtajuuteen inhimillisiä arvoja, ainutlaatuisuutta ja itsensä toteuttamista. He arvostavat itsetuntemusta, uskoen oppimiseen ja kasvuun. Lisäksi he haluavat edistää eettisesti kestävää toimintaa.

Halu itsensä kehittämiseen on vahva. Kariman mukaan millenniaalijohtajat arvostavat positiivista vuorovaikutusta, koulutuksia ja muilta saatua tukea, kuten kokeneemman kollegan tai esihenkilön sparrausta. Niiden koetaan olevan avuksi johtajuuden kehittämisessä.

– Organisaatioiden tulisi varmistaa, että heillä on käytössään toimivia palaute- ja kehitysmenetelmiä, Karima huomauttaa.

Asenne auttaa haasteista selviytymisessä

Johtajat kohtaavat haasteita, jotka nousevat sekä toimintaympäristöstä että arjesta. Paineita luovat esimerkiksi toimialan epävarmuus, kustannuspaineet ja epävarmat tulevaisuudennäkymät. Myös työn arjen tilanteet, kuten kehityskeskustelut, irtisanomistilanteet ja ajanpuute haastavat.

Haastatelluilla johtajilla on kuitenkin yksi yhteinen piirre, joka auttaa haasteiden keskellä: realistinen ja myönteinen asenne työtä kohtaan. He ymmärtävät, että haasteet kuuluvat johtajuuteen ja uskovat, että myönteinen asenne on perua lapsuudesta.

– Optimistinen asenne kannustaa kehittymään ja auttaa haasteellisissa tilanteissa. Lapsuuden asennekasvatuksella ja realistisella asenteella on painoarvoa, Karima toteaa.

Haasteiden keskellä on avuksi, että millenniaalit tiedostavat johtajuuden vuorovaikutuksellisuuden ja ymmärtävät, että siihen kuuluu erilaisia tunnetiloja. Sinnikäs ja intohimoinen suhtautuminen johtajuuteen kantaa haasteellisten tilanteiden yli.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Salla Kariman väitöskirja Millennial leadership in Great Place to Work companies in Finland tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 6. lokakuuta 2023 klo 12 alkaen luentosalissa B127. Vastaväittäjänä toimii professori Marianne Teräs Tukholman yliopistosta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Tilaisuutta voi seurata etänä: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Karima valmistui tradenomiksi Mercuriasta vuonna 2005 ja kasvatustieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2016. Hän on työskennellyt monipuolisissa työtehtävissä Nokialla; ensin logistiikan ja myöhemmin osaamisen kehittämisen, organisaatioviestinnän ja muutosprojektien parissa.

Lisätietoja

Salla Karima
skarima(at)ulapland.fi
050 486 1910

Tietoa julkaisusta

Salla Karima (2023) Millennial leadership in Great Place to Work companies in Finland. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 361. ISBN: 978-952-337-382-2. Rovaniemi, Lapin yliopisto.

Elektronisen väitöskirjan pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-382-2