Marjo Katajisto. Kuva: Via Ramsten, Foto-Friitala.
KM Marjo Katajiston väitöstutkimus osoittaa, että vahvuusperustainen ohjaus auttaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään omia vahvuuksiaan. Samalla se kartuttaa nuorten psykologista pääomaa ja tukee hyvinvointia. Vahvuusperustainen ohjaus ja siinä hyödynnettävä voimakehätyöskentely innostavat oppilaita, toimivat itsereflektion välineenä ja parantavat heidän valmiuksiaan tehdä uraa koskevia päätöksiä. Katajiston tulokset ovat sovellettavissa eri kouluasteille ja laajemmin ohjaustyöhön.
Oppilaanohjaus on muutosten keskellä. Oppivelvollisuus laajeni vuonna 2021 koskemaan toista astetta. Samanaikaisesti työelämän muutokset ja globaalit kriisit edellyttävät ohjauksen vahvistamista. Erilaisiin hyvinvoinnin haasteisiin, kuten koulu-uupumuksen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, etsitään jatkuvasti ratkaisuita.
Marjo Katajisto selvitti kasvatustieteen alan väitöstutkimuksessaan, miten vahvuusperustainen ohjaus tukee yhdeksäsluokkalaisten vahvuuksien tunnistamista ja psykologisen pääoman karttumista. Katajisto hyödynsi laajaan vahvuusnäkemykseen perustuvaa voimakehätyöskentelyä, jossa tarkasteltavana ovat kuusi eri osa-aluetta: luonteenvahvuudet, luontaiset kyvykkyydet, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot ja resurssit. Tulokset ovat rohkaisevia.
– Vahvuusperustainen ohjaus edistää nuorten hyvinvointia, lisää luottamusta oman opiskelupaikan valintaan sekä parantaa valmiuksia tulevaisuuden uramahdollisuuksien ja elämäntaitojen pohdintaan, Katajisto kertoo.
Katajiston tutkimuksessa ääneen pääsevät paitsi opinto-ohjaajat myös nuoret, joiden kokemukset ja mielipiteet eivät usein tule vahvuusperustaisissa interventioissa kuulluksi.
Tutkimukseen osallistuivat kahden Länsi-Suomessa sijaitsevan koulun yhdeksäsluokkalaiset. Toisen koulun oppilaat toimivat koeryhmänä ja toisen verrokkiryhmänä. Koeryhmän oppilaat saivat oppilaanohjauksen tunneilla vahvuusperustaista ohjausta, johon kuului ryhmäohjausta yksi 75 minuutin oppitunti viikossa kahdeksan viikon ajan sekä noin tunnin kestävä yksilöohjaustuokio.
Vahvuuksiin keskittyminen tukee psykologista pääomaa
Vahvuusperustainen ohjaus lisäsi merkitsevästi oppilaiden kykyä tunnistaa ja nimetä omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä ymmärtää, millainen yhteys vahvuuksilla on hyvinvointiin. Samalla oppilaat oivalsivat, että heillä on myös kouluelämän ulkopuolella hankittuja vahvuuksia.
Vahvuusperustaisella ohjauksella oli myönteinen vaikutus oppilaiden psykologiseen pääomaan eli itseluottamukseen, toiveikkuuteen, optimistisuuteen ja resilienssiin. Itseluottamus kasvoi erityisesti siksi, että oppilaat huomasivat itsessään olevan potentiaalin.
– Osa oppilaista kertoi, että oli aiemmin kokenut olevansa huono ja osaamaton. Vahvuuksien tunnistaminen muutti ajattelutapaa positiivisemmaksi, minkä jälkeen he suhtautuivat luottavaisemmin mahdollisuuksiinsa selviytyä suuristakin muutoksista tekemällä järkeviä valintoja ja löytämällä myönteisiä ratkaisuja.
Yhdeksäsluokkalaiset ymmärsivät paremmin yksilölliset kykynsä ja erityispiirteensä, mutta myös sinnikkyyden ja vaivannäön merkityksen oppimiselle – ilmentäen näin kasvun asennetta. Katajisto painottaakin, että vahvuustaidoilla voi olla nuorten tulevaisuudessa suuri merkitys oman paikan löytämisessä, elämänhallinnassa ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.
Vahvuusperustainen ohjaus avaa uudenlaisia uramahdollisuuksia
Oppilaat kertoivat, että perinteisen oppilaanohjauksen ja vahvuusintervention yhdistäminen oli toimiva ratkaisu. Oppilaiden kokemukset oppilaanohjauksesta ja heidän asenteensa koulua kohtaan muuttuivat aiempaa myönteisemmiksi.
Opinto-ohjaajien mukaan toiminnallinen työskentelymenetelmä oli innostava ja auttoi oppilaanohjauksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi opiskelijoiden taidot tehdä uraansa koskevia päätöksiä paranivat: osalla aiemmat ajatukset tulevaisuudesta vahvistuivat ja osa taas oivalsi kokonaan uusia uramahdollisuuksia.
– Tulevaisuuden työelämässä on erilaisia tarpeita, tehtäviä ja mahdollisuuksia monenlaisille ihmisille. Laajaan vahvuusnäkemykseen perustuvan lähestymistavan tavoite on avata nuorille kokonaan uusia uramahdollisuuksia ja polkuja tulevaisuuden työelämään, Katajisto korostaa.
Tietoa väitöstilaisuudesta
KM Marjo Katajiston väitöskirja Voimat kehiin! Yhdeksäsluokkalaisten ja opinto-ohjaajien kokemuksia vahvuusperustaisesta ohjauksesta tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 24. marraskuuta 2023 klo 12 alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Lotta Uusitalo Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.
Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Tietoa väittelijästä
Marjo Katajisto kirjoitti ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta 1988. Hän valmistui luokanopettajaksi ja kasvatustieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1992 ja erityisopettajaksi Turun yliopistosta vuonna 2007.
Katajisto on työskennellyt luokanopettajan, erityisluokanopettajan sekä erityisopettajan tehtävissä Ulvilassa vuosina 1992–2013. Vuodesta 2013 alkaen hän on toiminut yhtenäiskoulun rehtorina Porissa ja vuodesta 2021 alkaen myös yrittäjänä ja kouluttajana.
Katajisto on toiminut väitöskirjatutkijana vuosina 2021–2023. Väitöskirjan viimeistelyyn hän sai Lapin yliopiston myöntämän Esko Riepulan apurahan.
Lisätietoja
Marjo Katajisto
mkatajis(at)ulapland.fi
puh. 044 7015102
LinkedIn-profiili
Julkaisun tiedot
Marjo Katajisto (2023) Voimat kehiin! Yhdeksäsluokkalaisten ja opinto-ohjaajien kokemuksia vahvuusperustaisesta ohjauksesta. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 357. ISBN 978-952-337-366-2. Lapin yliopisto.
Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-366-2