Digitalisaatio haastaa niin palveluiden kehittäjät ja tarjoajat kuin niiden käyttäjät erityisesti Lapissa, missä korostuvat pitkät välimatkat kasvokkain tarjottavien palveluiden piiriin. Lisäksi Covid19-pandemia on lisännyt tarvetta kehittää nopeasti sähköisiä palveluntarjoamisen kanavia ja niihin liittyvää osaamista sekä palveluiden käyttöön liittyvää ohjausta. Pandemiatilanteen normalisoitumisen jälkeen on myös oletettavaa, että erilaiset etä- ja hybriditoteutuksena tarjottavat palvelut jäävät jatkossakin vielä käyttöön, joten tarve kehittää osaamista on pysyvä.
Digitalisoitumisen myötä osa lappilaisista aikuisista ja ikääntyvistä on syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä digitalisoituneista palveluista, viestinnästä ja tiedonvälityksestä puutteellisten digitaitojen ja/tai käyttöhalukkuuden takia. Digitaidot ymmärretään tässä hankkeessa laaja-alaisesti - ei vain teknisinä taitoina. Digitaidoilla tarkoitetaan taitoja saavuttaa, ymmärtää ja arvioida digitaalista informaatiota; viestiä, tehdä yhteistyötä, edistää terveyttä ja turvallisuutta digitaalisissa ympäristöissä; sekä tuottaa digitaalisia sisältöjä. Lisäksi hankkeen ytimessä on ymmärrys siitä, että edistyneisiin digitaitoihin kuuluu myös taito auttaa ja ohjata muita digitaitoihin liittyvissä kysymyksissä.
Euroopan komission toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan vain 35% 55–74-vuotiaista ja 30% eläkeikäisistä yltää internetin käyttötaidoissa perustasolle, vaikka Suomi on Euroopan kärjessä kansalaistensa internetin käyttötaidoissa. Myös aiempi OECD:n toteuttama tutkimus osoitti, että n. kolmannes 18–65 -vuotiaista suomalaisista sijoittui tieto- ja viestintäteknologian käytön alimmalle taitotasolle. Tarve digitaitojen tukemiseen on erityisen suuri vanhimmissa ikäluokissa. Tilastokeskuksen tuoreimman selvityksen mukaan 55–89-vuotiaat käyttävät internetiä nuorempia ikäryhmiä vähemmän ja rajoitetummin, huolimatta koronapandemian aikaansaamasta digiloikasta. Kaikilta ei myöskään löydy halukkuutta käyttää digipalveluja ja -sisältöjä.
Puolestaan palveluntarjoajien osalta digitalisaatio korostaa heidän osaamista kehittää ja tarjota aikuisille ja ikääntyville hyvin soveltuvia sähköisiä ja hybriditoteutuksena tarjottavia palveluja sekä osaamista tarjota tukea, ohjausta ja koulutusta palveluiden käyttöön. Julkisella ja kolmannella sektorilla työskentelevillä asiantuntijoilla sekä aikuisten ja ikääntyvien lähipiirillä (ns. läheisasiantuntijoilla), on keskeinen vastuu ohjauksen ja tuen tarjoamisessa niille, joiden digitaidot eivät ole riittäviä ja jotka ilman ohjausta ovat vaarassa syrjäytyä digitaalisesta yhteiskunnasta.
Vaikka yhteiskunnan digitalisaatio tuottaa palveluinnovaatioita, se edistää myös työelämän murrosta sekä haastaa sukupolvien välistä yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja kansalaisten osallisuutta. Tämän kehityksen ja väestön ikääntymisen myötä koulutus-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan henkilöstöltä edellytetään osaamista digitaitojen ohjaamiseen, tukemiseen ja kouluttamiseen. Jotta aikuisten ja ikääntyvien digitaitoja voidaan tukea tarveperustaisesti juuri siellä, missä ohjausta tarvitaan, on niiden ohjaus nivottava osaksi koulutus-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveyspalveluita. Näille aloille tarvitaan koulutusta, joka tuottaa osaamista aikuisten ja ikääntyvien digitaitojen ohjaamiseen. Myös ikäihmisten kanssa aktiivisesti toimivat läheisasiantuntijat ja järjestöt tarvitsevat tietoa siitä, miten parhaiten ohjata aikuisten ja ikääntyvien digitaitoja. Hanke vastaa näihin tarpeisiin.