Anri Ronkaisen ja Tanja Härkösen elämään pohjoissaamen kieli palasi verkko-opintojen myötä. Lapin yliopiston pohjoissaamen opinnot on suunniteltu erityisesti työelämää palveleviksi.
Teksti: Jaana Ojuva
Kuvitus: Meri Nyman
Iäkäs rouva istuu perheensä ympäröimänä palvelutalossa Hetan kylässä, Enontekiöllä. Muistisairaus on pyyhkinyt pois suurimman osan muistoista. Pois on pyyhkiytynyt myös arkinen suomen kieli. Vanhuksen tarinat soljuvat hänen lapsuudenkielellään, pohjoissaameksi. Sairaus on tuonut mukanaan kielimuurin: osa nuoremmasta polvesta ei osaa enää saamea.
Anri Ronkaisen omakohtainen kokemus on yksi osoitus siitä, mitä saamen kielten uhanalaisuus voi tarkoittaa. Pohjoissaamea puhuu Suomessa arviolta noin 2 000 henkilöä, inarinsaamea ja koltansaamea reilusti vähemmän. Jokainen kielenpuhuja on tärkeä.
Ronkainen muutti parikymmentä vuotta sitten perheineen pois saamelaisalueelta, ja kielen käyttö väheni. Rovaniemellä hänen tyttärillään ei ollut mahdollisuutta opiskella saamea koulussa. Vaikka kielen käyttö perheen arjessa ei ollut enää päivittäistä ja sanoja unohtui, tärkeät perinteet ja kulttuuri eivät kadonneet mihinkään.
– Olen aina tehnyt paljon saamenkäsitöitä, perheemme saamenpuvut ja korut ovat minun tekemiäni. Perinnekäsitöihin minut perehdytti lapsuudenkotini naapurissa asuva norjansaamelainen mummo, Ronkainen muistelee.
Työelämä tarvitsee pohjoissaamen osaajia
Ronkainen työskentelee ohjaajana Luovin ammatillisessa erityisoppilaitoksessa ja opiskelee samalla Lapin ammattikorkeakoulussa restonomiksi. Kun Lapin yliopisto ja Lapin AMK tarjosivat syksyllä 2022 opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa pohjoissaamen opinnot verkossa, päätös oli helppo.
– Kaksivuotiset opinnot on suunniteltu tukemaan työelämää, ja pystyn suorittamaan ne työn ohella verkossa. Unelmani on, että tulevaisuudessa pystyn auttamaan opiskelijoita heidän omalla kielellään.
Opinnot on suunniteltu nimenomaan työelämää palveleviksi, ja sivuaineopintoihin kuuluu myös saamenkielinen harjoittelu. Tällä hetkellä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä luokanopettajakoulutuksessa on tarvetta saamenkielisille ammattilaisille.
Kieli vahvistaa identiteettiä
Tanja Härköselle kipinä kieliopintoihin syttyi omien lasten synnyttyä. Hän opiskeli saamea lapsuudenkoulussaan Utsjoella, mutta kotona kieltä ei käytetty. Saamenkielentaitoinen isä menehtyi Härkösen ollessa vielä nuori, ja moni asia jäi avoimeksi.
– Huomasin pohtivani, miten voisin välittää isäni perintöä omille lapsilleni. Se ei onnistuisi ilman pohjoissaamea, Härkönen kertoo.
Lapset pääsivät mukaan kielipesään, ja yliopistosta sosiaalityöntekijäksi valmistunut äiti ryhtyi herättelemään omaa sanavarastoaan. Nyt Härkönen suorittaa pohjoissaamen sivuaineopintoja sekä erityispedagogiikkaa avoimessa yliopistossa, ja hänen poikansa osallistuu saamen kielen etäopetukseen.
– Minun kieleni ei ole kadonnut minnekään, vaikka en ole aina päässyt käyttämään sitä.
Härkönen toivoo, että opinnot antavat ennen kaikkea rohkeutta kielen käyttämiseen sekä omassa arjessa että työelämässä.
– Ammatillinen haaveeni on, että tulevaisuudessa voisin työskennellä saamenkielisten lasten ja nuorten kuraattorina tai erityisopettajana.
Kielipesät muuttavat muotoaan
Usein sanotaan, että kieli on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle, kun lapsi oppii puhumaan. Ronkaisen vanhin tytär opiskelee parhaillaan Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa saamen kielen opettajaksi. Heidän perheessään äiti ja tytär oppivat yhdessä, oppien toisiltaan. Puhe palautuu Ronkaisen mukaan mieleen helpommin, kirjoittaminen on vaikeampaa.
– Joskus tyttäreni korjaa kirjoittamaani tekstiä. Kielen kirjoitusasu ei ole enää aivan sama, mitä itse opin lapsena.
Kieli on kiinni ajassa. Se muuttuu samalla, kun maailma muuttuu – ja moni asia on muuttunut sitten Ronkaisen ja Härkösen lapsuuden.
Heidän elämäänsä pohjoissaamen kieli palasi verkko-opintojen myötä. Kieli on molemmille merkityksellinen. Se vahvistaa omaa identiteettiä ja kiinnittää tiiviimmin sukuun sekä koko saamelaiseen kulttuuriperintöön. He voivat työskennellä ja tarjota palveluita muille pohjoissaamen puhujille heidän omalla äidinkielellään.
Kielimuurit ovat kaadettavissa.
Lapin yliopiston pohjoissaamen opinnot, 25 op
- Edellyttää saamen kielen taitoa
- Kesto kaksi vuotta
- Opetus etänä verkossa
- Sisällöt: saamen kielen asema, kieliopin kertaus, tekstitaidot, ammatillinen työkieli, didaktiikka luokanopettajille / työelämän toimintaympäristöt muille kuin luokanopettajille
- Tarjolla Lapin yliopiston ja Lapin AMKin opiskelijoille, avoimessa yliopistossa kaikille
ulapland.fi/pohjoissaame
Juttu julkaistaan Kide-lehdessä 1/2023.