Teksti: Åsa Niemi
Kuvitus: Suvi Korhonen

Palautteen saaminen on tärkeä oppimistilanne. Näin yliopistomme yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelija muistaa kuulleensa jo lapsena.

– Olen suorittanut tähän mennessä 160 opintopistettä ja vain kolmelta kurssilta olen saanut sanallista palautetta, hän kertoo.

Hän muistaa jääneensä kerran ilman palautetta, vaikka pyysi sitä erikseen. Monilta kursseilta saa arvosanan, mutta yhteiskuntatieteiden opiskelijan mukaan pelkästään sen perusteella on vaikea arvailla, mikä onnistui ja mikä ei.

– Olisi tärkeää kuulla, miten on onnistunut esimerkiksi kriittisessä ajattelussa ja uusien näkökulmien esittämisessä.

Opiskelija toivoo palautetta sisällön lisäksi myös tekstin rakenteesta ja oikeinkirjoituksesta.

– Palautteen saaminen olisi tärkeää opiskelun, opinnäytetöiden ja työelämän kannalta.

Hänen mielestään palautteen saaminen olisi erityisen tärkeää ensimmäisenä opiskeluvuonna, sillä siitä saa pohjan kaikkeen tulevaan opiskeluun ja työskentelyyn.

Taiteiden tiedekunnan opiskelija kertoo, että ensimmäisenä vuonna he eivät saaneet aina edes numeroita, vaan monet kurssit arvosteltiin hyväksytty/hylätty-asteikolla.

– Palautteen avulla voisin löytää esimerkiksi kirjallisesta työstäni kehityskohteita: mikä oli toimivaa ja missä olisi vielä parannettavaa.

Molemmat opiskelijat tietävät, että arvosanoille on arvostelukriteerit, mutta niiden avulla on vaikea reflektoida omaa osaamistaan.

– Annan lähtökohtaisesti aina saman panoksen jokaiselle kurssille, joten on vaikea tietää, miksi välillä arvosanaksi tulee neljä ja välillä viisi, yhteiskuntatieteiden opiskelija kertoo.

Taiteiden opiskelija kertoo, että kirjallinen palaute voisi kehittää häntä opiskelijana.

– Opettajat kuitenkin aina lukevat kirjalliset työmme, niin mikseivät he voisi samalla laittaa mukaan edes lyhyen kirjallisen kommentin.

Opiskelijat esiintyvät jutussa nimettöminä, jotta voivat puhua aiheesta avoimesti. Toimittajalla on tiedossa heidän henkilöllisyytensä.