Suomen turvallisuuspolitiikkaa muuttui nopeasti Venäjän aloitettua helmikuussa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Suomessa poliittinen konsensus Nato-jäsenyyden hakemisesta saavutettiin nopeasti yli hallitus- ja oppositiorajojen. Samaan aikaan kansan ylivoimainen enemmistö tuki jäsenhakemuksen jättämistä. Aiemmin sotilaallisesti liittoutumattomuudesta kiinnipitäneet Suomi ja Ruotsi päättivät molemmat hakea Naton jäsenyyttä.

Eduskunnan puhemies, keskustalainen Matti Vanhanen on toiminut kansanedustajauransa aikana pääministerinä, puolustusministerinä ja valtiovarainministerinä. Lisäksi hän on työskennellyt median ja liike-elämän palveluksessa.

Vanhasella on pitkä kokemus kansainvälisten suhteiden hoitamisesta. Luennollaan hän analysoi kansainvälistä politiikkaa ja Suomen tulevaa roolia Naton jäsenenä sekä jäsenyyden vaikutusta suhteessa Venäjään.

Tilaisuus järjestetään yhteiskuntatieteiden tiedekunnan luentosali 2:ssa (LS2) klo 13:15–14:30. Luentosali on suoraan kirjaston sisäänkäyntiä vastapäätä.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Lisätietoja:

Laura Junka-Aikio, Laura.junka-aikio(at)ulapland.fi
Mika Luoma-aho, mika.luoma-aho(at)ulapland.fi