• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uusimmat uutiset
 
keranen_hannele_KYjory_pkuha_05.jpg
Kuva: Pia Kuha

Väitös: Korkeakoulutoimijat rakenteellisen kehittämisen ristiaallokossa

14.12.2018

KTM Hannele Keränen tarkastelee johtamis- ja organisaatiotutkimuksen väitöskirjassaan kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun fuusiota eettisen toimijuuden kautta.

Tutkimus tarkastelee miten uuden organisaation henkilöstö ja johto tuottavat itsensä moraalisina toimijoina, kuten ahkerina ja paljon töitä tekevinä asiantuntijoina tai koviin päätöksiin kykenevinä johtajina. Tutkijan asema fuusioituneen organisaatioon keskijohtoon sijoittuvassa asiantuntijatehtävässä avaa ainutlaatuisen näkökulman korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen paikallisiin vaikutuksiin. Tutkimus käsittelee myös uudella tavalla eettisiä kysymyksiä, jotka yleensä jäävät tarkastelematta organisaatioiden muutostilanteissa.

Keräsen autoetnografinen pitkittäistutkimus osoittaa, kuinka eettinen toimijuus rakentuu vuorovaikutussuhteissa ja yhteentörmäyksissä muiden toimijoiden kanssa. Eettinen toimijuus kytkeytyy muun muassa eri toimijoiden tapaan tuottaa autonomia ja vapaus keskeisinä työtä ohjaavina tekijöinä. Samaan aikaan erityisesti opetushenkilöstön työ näyttäytyy kuitenkin etukäteen tarkkaan suunnitellulta ja mitoitetulta, ja myös varsin kuormittavalta.

—Tutkimus osoittaa, kuinka siilomaista organisoitumista, johdon päätösvaltaa ja tulosjohtamista sekä oppiaineisiin nojautuvaa asiantuntijuutta ylikorostavat käytännöt johtavat siihen, että eri toimijoiden on vaikea hahmottaa strategisen uudistumisen tavoitteita ja päämääriä, Keränen toteaa.

Keräsen mukaan tämä kytkeytyy ennen kaikkea indikaattoripohjaisen rahoitusmallin ja tiukan sopimusohjauksen kautta rakentuvaan sisäiseen kilpailuun, joka ohjaa korkeakoulun tulosyksiköitä ylläpitämään vakiintuneita käytäntöjä. Tutkimus osoittaa samalla, kuinka oppiainerajoihin nojautuvaa asiantuntijuutta ja resurssitehokkuutta käytetään korkeakoulun uudistumisen tähtäävien toimenpiteiden vastustamiseen.

Väitöskirja tuo avoimesti esille korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät ristiriidat, joiden kautta myös Keräsen käsitys hänestä itsestään korkeakoulutoimijana tulee näkyväksi. Keränen esittää, kuinka hän aluksi säilytti omaa itsekäsitystään kehittämisen asiantuntijana nojautumalla perinteiseen käsitykseen korkeakoulusta.

—Osoitan, kuinka vahvat keholliset kokemukset erilaisissa kohtaamisissa, kuten käsien tärinä palaverissa ja pakottava tarve poistua ristiriitaisia tuntemuksia aiheuttavasta keskustelusta, saivat kyseenalaistamaan itseäni ja toimintaani, Keränen kertoo.

Keränen osoittaa myös, kuinka hän yrittää ratkaista korkeakoulun strategisten ja operatiivisten tavoitteiden synnyttämiä ristiriitaisia tuntemuksia ottamalla strategisen profiloinnin tuottamaa toimijuutta.

Keräsen tutkimus liittyy julkisuudessa käytävään keskusteluun korkeakoulujen tulosohjauksesta ja strategisesta profiloinnista, jotka näyttävät tulosten perusteella aiheuttavan yhteentörmäyksiä eri toimijoiden välillä. Tulosten käytännön sovellettavuus liittyy korkeakoulujen perustehtävien, tulosohjauksen ja strategisen profiloinnin välisten ristiriitaisten tavoitteiden tarkasteluun yksilön toimijuuden rakentumisen kautta. Tutkimus osoittaa, että korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvien ristiriitojen nostaminen esille on tärkeää; vain siten korkeakoulutoimijoille voi avautua mahdollisuus yhdessä kyseenalaistaa vakiintuneita tapoja tuottaa käsitystä ,omasta työyhteisöstä ja suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä tietynlaisena. Tätä kyseenalaistamista ei pidä jättää vain opetusministeriön virkamiesten ja korkeakoulujen johdon tehtäväksi; rahoitusmallin hienosäätäminen ja korkeakoulujen strategista profilointia ohjaavien uusien rahoitusinstrumenttien keksiminen eivät ratkaise suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen liittyviä haasteita.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KTM Hannele Keräsen väitöskirja ”Discourse, affect and the ethics of subjectivity” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 21.12.2018 klo 12, Luentosali 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjinä toimivat professori Robyn Thomas Cardiff Business Schoolista ja professori Janne Tienari Svenska Handelshögskolanista. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Pikka-Maaria Laine Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä. Lämpimästi tervetuloa!

Tietoa väittelijästä

Hannele Keränen (s. 1968 Rovaniemellä) kirjoitti ylioppilaaksi Kolarin lukiosta, minkä jälkeen hän opiskeli ja työskenteli Helsingissä. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1993 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja on toiminut vuodesta 1995 lähtien koulutussektorilla eri tehtävissä.

Lisätietoja:

Hannele Keränen
hannelekeranen@gmail.com
Puh. 040 1601340

Tietoja julkaisusta:

Hannele Keränen. Discourse, affect and the ethics of subjectivity. Acta Universitatis Lapponiensis 384. ISBN 978-952-337-117-0. ISSN 0788-7604. PDF: Acta electronica Universitatis Lapponiensis 251. ISBN 978-952-337-118-7. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä & kielikeskus/J-EK & AT

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK