Koskiniemen tutkimus pureutuu kaksoisroolissa työskentelevien lääkäri- ja hoitajajohtajien johtajuuden kehittymiseen suomalaisessa julkisessa terveydenhuollossa. Kaksoisroolilla tarkoitetaan tilannetta, jossa lääkäri- tai hoitajajohtaja tekee sekä johtamistyötä että kliinistä lääkärin tai hoitajan työtä.

– Tutkimustulosteni mukaan kaksoisroolissa toimivien lääkäri- ja hoitajajohtajien johtamistyö on alisteista kliiniselle työlle. Kliininen työ priorisoidaan herkästi johtamistyön edelle, koska sitä pidetään merkityksellisempänä, tärkeämpänä ja mielekkäämpänä, Koskiniemi kuvailee.

Tutkimustulosten perusteella terveydenhuollossa substanssityö – lääkärinä tai hoitajana työskentely – näyttää olevan voimakkaampi kaksoisroolijohtamisen määrittäjä kuin kunnallisalalla yleensä. Koskiniemen mukaan vahva kiinnittyminen substanssityöhön on monelta kannalta toivottavaa ja ymmärrettävää.

– Onhan terveydenhuollossa tehtävän kliinisen työn merkitys ja arvo kiistaton mistä tahansa näkökulmasta arvioituna. Samaan aikaan voimakas identifioituminen omaan kliiniseen ammattiryhmään vaikeuttaa johtajuuden kehittymistä ja näin ollen myös johtajana olemista.

Kliinisen ammatin ja asiantuntijuuden merkitys korostuu tutkimuksen perusteella erityisesti lääkärijohtajien keskuudessa. Lääkärijohtajat vaikuttavat siis samaistuvan vahvemmin lääkäreihin kuin hoitajajohtajat hoitajiin.

– Lääkäreillä on keskeinen asema juuri terveydenhuollon johtamisessa, ei vain potilastyössä. Esitänkin tutkimustulosteni pohjalta, että erityisesti lääkärijohtajien johtajuuden ja johtajaidentiteetin kehittymiseen on kiinnitettävä jatkossa aiempaa enemmän huomiota. Tuon esiin sellaisia johtamiskoulutuksen sisällön muokkaamiseen soveltuvia johtamisen psykologian teemoja, jotka tukisivat nykyistä enemmän johtajaksi kasvua ja terveydenhuollossa tyypillisen moniammatillisen yhteistyön johtamista. Johtajaidentiteetin kehittymistä voitaisiin vahvistaa samoilla teemoilla myös hoitajien ammattikunnassa.

Koskiniemen tutkimus on ajankohtainen käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi, sillä uudistuksen myötä myös terveydenhuollon johtaminen on muutoksessa. Myös terveydenhuollon erilaiset poikkeustilanteet, kuten koronapandemia, asettavat johtamiselle kovia odotuksia ja paineita. Johtamisella on muutostilanteiden ulkopuolellakin keskeinen merkitys muun muassa työhyvinvoinnille.

Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoituivat kaksoisroolissa toimivat lääkäri- ja hoitajajohtajat, koska johtajuuden ja johtajaidentiteetin kehittyminen on tällä ryhmällä erityisen haastavaa vahvan kliinisen siteen vuoksi.

– Tutkimukseni auttaa tunnistamaan johtamisen tarpeelliset kehittämissuunnat ja toisaalta kehittämistoimenpiteiden onnistumisen edellytykset lääkärien ja hoitajien ammattikunnissa.

Esitykset uusiksi koulutussisällöiksi

Koskiniemen väitöstutkimuksen tulokset jakautuvat käytännönläheisiin sekä käsitteellisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Käytäntöön kytkeytyvät tutkimustulokset luovat kokemuksellisuuteen pohjautuvan tavan vahvistaa terveydenhuollon ammattikuntia yhdistävää johtamista. Koskiniemen mukaan keskiössä on tällöin ihmisten johtaminen ja kokemus itsestä johtajana sen sijaan, että keskityttäisiin vain joko lääkärien tai hoitajien johtamiseen.

Koskiniemen mukaan työkaluja johtajuuden ja johtajana kehittymiseen on mahdollista tarjota johtamiskoulutusta kehittämällä. Hyödylliset uudet koulutussisällöt koskisivat ihmisenä johtamisen ja ihmisten johtamisen näkökulmista muun muassa seuraavia teemoja:

• Johtajan omaa ihmiskäsitystä ja kokemuksellisuutta
• Johtamistyön ja kliinisen työn välisiä kytköksiä ja eroja
• Sekä yksilöllisten että yhteisten tavoitteiden ja ominaisuuksien tunnistamista ja huomiointia
• Itseen ja toisiin liittyviä oletuksia, odotuksia ja ajatuksia kliinisen työn tekijöinä ja/tai johtamistyön tekijöinä
• Aiemman kohdan oletusten ja odotusten hyödyllisyyttä, haitallisuutta ja vaikutusta sekä omaan, johdettavien että muiden ammattikuntien edustajien työskentelyyn
• Omaa käyttäytymistä johtajana ja käytöksen vaikutuksia muihin
• Oman toiminnan, ajattelun ja havainnoinnin taustalla vaikuttavia tekijöitä
• Kykyä ymmärtää ja huomata itselle uusia näkökulmia työyhteisön toiminnassa ja ihmisissä

Koskiniemen esittämät koulutussisällöt tukisivat nykyistä vahvemmin johtajaidentiteetin kehittymisprosessia, ihmisten johtamisen taitoja ja vastaisivat tutkimuksissa tunnistettuihin terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisen ongelmiin ja tarpeisiin, erityisesti lääkärijohtajien keskuudessa.

Koulutussisältöjen lisäksi johtajuuden kehittymiseen vaikuttavat muun muassa organisaatio- ja työkulttuuri sekä terveydenhuollossa yleisesti esiintyvät oletukset, arvot ja asenteet johtamis- ja kliinistä työtä kohtaan. Näihinkin tosin voidaan osaltaan vaikuttaa johtamiskoulutuksen avulla.

– Kliininen erityisasiantuntijuus ja vankka työkokemus ovat lääkärien ja hoitajien johtamisen keskiössä, mutta johtamistaitojen, -osaamisen ja johtajaidentiteetin merkitystä ei voi silti tutkimukseni mukaan sivuuttaa, Koskiniemi painottaa.

Tutkimuksen aineisto ja menetelmä

Artikkelimuotoisen väitöstutkimuksen pääaineisto koostuu 24:stä avoimesta haastattelusta, joihin on osallistunut kaksoisroolissa toimivia lääkäri- ja hoitajajohtajia. Haastatteluaineiston Koskiniemi on kerännyt Inhimillisesti tehokas johtaminen -hankkeessa (2013–2016). Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien sekä Lapin yliopiston yhteistä tutkimus- ja kehittämishanketta rahoitti mukana olleiden sairaanhoitopiirien lisäksi Työsuojelurahasto.

Koskiniemi lähestyy tutkimusaihettaan eksistentialistis-fenomenologisen ajattelun mukaisesti kokemuksellisena ilmiönä. Lähestymistapa on uusi niin kaksoisroolijohtamisen kuin johtajaidentiteetin tutkimuksen kentällä.

Tietoja väitöstilaisuudesta

HTM Anne Koskiniemen akateeminen väitöskirja Autenttisuuden ja johtajaidentiteetin merkitys julkisen terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisessa: Eksistentialistis-fenomenologinen tutkimus tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16. syyskuuta 2022 klo 12 alkaen luentosalissa 2 (LS2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii toiminnanjohtaja, dosentti Olli-Pekka Viinamäki (Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys) ja kustoksena yliopistonlehtori Ville Pietiläinen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Tietoja väittelijästä

Anne Koskiniemi valmistui hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2012 pääaineenaan hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia. Valmistumisen jälkeen Koskiniemi työskenteli Lapin aluehallintovirastossa, jonka jälkeen hän siirtyi Lapin yliopistoon tutkimus- ja opetustehtäviin. Koskiniemi on toiminut sekä hanketutkijana että apurahatutkijana.

Lisätietoja

Anne Koskiniemi, anne.koskiniemi(at)gmail.com

Tietoa julkaisusta

Anne Koskiniemi: Autenttisuuden ja johtajaidentiteetin merkitys julkisen terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisessa: Eksistentialistis-fenomenologinen tutkimus. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 341, ISBN: 978-952-337-318-1, ISSN: 1796-6310. Lapin yliopisto 2022, Rovaniemi.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-318-1