1. Kukas sie olet? Olemmakhaan met kamraateja? - Lehmä- ja vasikkainstallaatio; vaneri, hiili, tempera.

2. Ajan virta. - Installaatio katossa. Puu, maali, kanaverkko, kangas.

3. Kauneinta musiikkia korville. – Äänimaisema | Osa Valtakunnallisia kotiseutupäiviä 9.-11.9.2022

Äänimaisema sisältää lehmien ääniä laitumella ja navetassa, karjan kutsuhuutoja, lypsyn ääniä sekä lapinlehmän kasvattajien kommentteja lehmistään.

Kommentit on koottu haastatteluista, joita olen tehnyt lapinlehmän kasvattajien parissa yhdessä tutkijatovereideni Nuccio Mazzullon ja Anne Tuomivaaran kanssa Arktinen arkki -hankkeessa (ks. Raito -lehden artikkeli 2019/37).

Teos on koostettu yhteistyössä musiikkiteknologi Lauri Hyvösen kanssa/AO Lappia, Kemi-Tornio.

Arkistokuvien tekstit ovat niiden alkuperäisiä lähdetiedostoja.

4. Poikia maidonhakumatkalla. Esko Keskitalo ja Jaakko Angeli palaavat maidolta Peltovuoman kylässä Enontekiöllä heinäkuussa 1956. Kuva: Eero Sauri. JOKA, Journalistinen kuva-arkisto.

5. Tuntematon naishenkilö lapinlehmän kanssa, Rovaniemen mlk. Kuva: Matti Körkkö. Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto.

6. Pohjolan valkoista karjaa Pellossa Purasen talon laitumella. Vasemmalla oleva suoalue ojitettu (1933). Kuva: J. Westholm. Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Lusto - Suomen Metsämuseo.

7. Heinäntekoa. Museoviraston kuvakokoelmat. Kuva: Eino Hartikainen.

8. Karjaa lypsetään kesänavetassa (1929), Pellon Turtola. Kuva: Ilmari Manninen. Museoviraston kuvakokoelmat.

9. Evakkomatkalla syksyllä 1944. Naisia, miehiä ja lehmiä. Kuvaaja tuntematon. Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto.

10. Lehmiä metsässä, valkoisen lehmän kyljessä lukee ”Rovaniemi, M.K.” Kuvassa evakkolehmiä Övertorneåssa, syksyllä 1944. Kuvaaja tuntematon. Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto.

11. Lapinlehmän kasvattaja Rami Hiltunen ja Kummi-lehmä (2020). Kuva: Päivi Soppela.

Näyttelystä

Teoskokonaisuus luotaa lapinlehmän olemusta ja lehmän ja ihmisen pitkää vuorovaikutusta taiteen keinoin: uutta ja vanhaa - installaatioita ja arkistolöytöjä yhdistäen.

Lapinlehmä on Lapin oma, pohjoisiin oloihin sopeutunut karjarotu, joka oli maakunnan valtarotu vielä ennen sotia ja pelastettiin sukupuuton partaalta 1970-luvulla. Lapinlehmät pärjäävät niukoissa oloissa ja laiduntavat ketterästi monenlaisilla luonnonlaitumilla. Lapinlehmät ovat sosiaalisia ja luonteikkaita persoonia, jotka luovat läheisen suhteen hoitajaansa. Lapinlehmä on selvinnyt monista mullistuksista, mutta kannan pienuuden takia se on edelleen uhanalainen.

Näyttelyn miljöönä toimii pohjoissuomalainen kesänavetta. Tämän tyyppiset kesänavetat olivat yleisiä Pohjois-Suomessa vielä 1950-luvulla. Karja tuotiin illalla kesänavettaan lypsettäväksi, kun ne olivat laiduntaneet päivän niityillä ja metsässä. Kesänavetta tarjosi myös suojan yöksi hyönteisiltä ja pedoilta. Hirsiseinät pitivät sisätilan sopivan viileänä. Kun lehmät tulivat sisälle, ilma lämpeni ja nousi kohti pyramidikaton aukkoa vieden hyttyset mukanaan.

Katso myös Lapinlehmä muutosten pyörteissä: tästä.

Tämä näyttely on osa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Arcta Fast -hankkeen puitteissa toteutettua näyttelykokonaisuutta Rovaniemen kotiseutumuseolla.

Katso näyttelyn juliste tästä.

Päivi Soppela

FT, tait. yo Päivi Soppela on rovaniemeläinen tutkija, kuvataiteen opiskelija ja harrastaja. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa liittyvät uhanalaisen lapinlehmäkannan elvytystyöhön ja kulttuuriperintöön.