Arktisten kesien lämmetessä maapallon pohjoiset maisemat muuttuvat. Satelliittikuvat arktiselta tundralta osoittavat, että vuosikymmenien kuluessa alue on muuttunut vihreämmäksi, koska lämpimämpi ilma ja maaperä kiihdyttävät kasvien kasvua.
Kansainvälisessä tutkimusryhmässä on ollut mukana Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes. Hänen johdollaan on kerätty tarkkaa tietoa tundran pensaiden vuotuisesta kasvusta ja sen suhteesta ilmaston muuttumiseen. Kohteet ovat sijainneet läntisessä Siperiassa ja pohjoisessa Fennoskandiassa.
– Kun yhdistetään tutkimuskumppaneiden eri puolilla maailmaa keräämiä tarkkoja tietosarjoja, voimme paremmin tarkastella hajanaisia tutkimustuloksia ja siten ymmärtää, mitä on tapahtumassa pohjoisilla alueilla. Vihertyminen ei ole samanlaista kaikilla alueilla. Näin tiedämme, mitä pitää seuraavaksi etsiä, kun tarkastelemme muutoksen aiheuttajia ja takaisinkytkentöjä, Forbes sanoo.
– Arktinen tundra on yksi maapallon kylmimmistä biomeista, ja se on myös yksi nopeimmin lämpenevistä alueista, sanoo tutkimusta johtanut Logan Berner Pohjois-Arizonan yliopistosta. – Tämä näkemämme arktisen alueen vehreys on todellakin merkki globaalista ilmastonmuutoksesta – se on biomitason vastaus nouseviin lämpötiloihin.
Tällä viikolla Nature Communications -julkaisussa julkaistu tutkimus mittaa ensimmäisenä kasvillisuuden muutoksia arktisella tundralla Alaskasta ja Kanadasta Siperiaan käyttäen Landsat-satelliittitietoja NASAn ja Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen yhteisenä ponnistuksena. Landsat-tietojen avulla voidaan määrittää, kuinka paljon maassa on aktiivisesti kasvavaa kasvillisuutta. Vihertyminen voi johtua kasvien määrän lisääntymisestä, niiden tihentymisestä tai varpujen ja pensaiden tunkeutumisesta tundralle tyypilliseen ruohoon ja sammaleeseen.
Tundran kasvillisuuden muuttuminen vaikuttaa paitsi luontoon myös ihmisiin, jotka asuvat alueella ja ovat riippuvaisia paikallisista ekosysteemeistä. Vaikka kasvit keräävät enemmän hiiltä ilmakehästä, korkeammat lämpötilat voivat myös sulattaa ikiroutaa ja vapauttaa kasvihuonekaasuja.
Berner ja hänen kollegansa arvioivat Landsatin tietojen ja lisälaskelmien avulla tietyn vuoden vihreyden huipun 50 000 satunnaisesti valitulle paikalle arktisella tundralla. Vuosina 1985–2016 vihertyi noin 38 prosenttia tundrakohteista Alaskassa, Kanadassa ja Länsi-Euraasiassa. Vain kolmen prosentin kohdalla näkyi päinvastainen vaikutus eli ruskeuden lisääntyminen, mikä merkitsisi vähemmän aktiivisesti kasvavia kasveja.
Lisätietoja:
Bruce Forbes
Tutkimusprofessori
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
bruce.forbes(at)ulapland.fi
040 847 9202