Lapin yliopisto Pride-liputti keväällä 2022. Kuvaajana Ville Rinne.
Tulevat opettajat tutustuvat koulutuksen sukupuolistaviin käytäntöihin, kaikista tiedekunnista kokoonnutaan tuottamaan tietoa yhdessä ja tutkimusta tehdään virkistävästä suunnasta, pohjoisesta.
Lapin yliopisto on ainoa suomalainen yliopisto, jossa jokainen opettajaksi opiskeleva suorittaa kurssin koulutuksen sukupuolistavista käytännöistä.
– Näin tulevat opettajat ymmärtävät, millaisia sukupuolittavia käytäntöjä koulussa esiintyy, miten niitä voi purkaa ja miksi seksuaalisuuteen liittyvät oikeudet ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä, kuvailee sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi kasvatustieteiden tiedekunnasta.
Keväällä etänä järjestetylle kurssille osallistui 170 opiskelijaa.
– Siitä huolimatta syntyi hirveän hyviä keskusteluja esimerkiksi siitä, miten opettajana osaisi aidosti huomioida sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuden.
Lapin yliopistossa sukupuolentutkimusta voi opiskella sivuaineena tai siitä voi suorittaa jatko-opinnot. Oppiaine on lähtökohtaisesti monitieteinen, ja kursseille osallistuu opiskelijoita kaikista tiedekunnista.
– Tämä mahdollistaa erityisen lähtökohdan tiedon yhdessä tuottamiselle.
Rossin mukaan keskustelut ja kurssityöt osoittavat, että opiskelijat ovat valppaina sukupuolen ja seksuaalisuuden suhteen. Opinnoista he saavat välineet käsitteellistää arkipäivän havaintojaan.
– Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat yhteiskunnan ytimessä. Ne koskettavat meitä kaikkia jollakin tavalla.
Yhdenvertaisuuden tulee näkyä arjessa
Vappuviikolla Lapin yliopisto sateenkaariliputti osana Arctic Pridea, kesäkuussa koko Suomessa vietetään Pride-kuukautta ja perinteinen Pride-viikko on kesä-heinäkuun vaihteessa. Pride on maailmanlaajuinen liike, joka ajaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Moninaisuutta juhlitaan ja karnevalisoidaan iloisessa ja yhteisöllisessä hengessä.
Pridea on kritisoitu paitsi ulkoa- myös sisältäpäin. Kritiikki on kohdistunut liikkeen kaupallisuuteen sekä parisuhde- ja perhenormatiivisuuteen. Tästä huolimatta Pride on Rossin mukaan tärkeä, sillä näkyvyytensä ansiosta sitä ei voi olla huomaamatta.
– Pride tuo sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt osaksi yhteiskunnallisia keskusteluja ja arkea. Se muistuttaa meille, ettei maailma ole valmis ja syrjintää esiintyy yhä.
Instituutiot ja yritykset lähtevät yhä useammin mukaan Prideen ja osoittavat näin kannattavansa samoja arvoja.
– Olennaista on, ettei osallistuminen jää ulkokohtaiseksi vaan yhdenvertaisuus näkyy myös yritysten ja instituutioiden arjessa.
Kun Rossi aloitti tutkijana noin kolmenkymmentä vuotta sitten, moni asia oli toisin. Koko sukupuolentutkimuksen – silloisen naistutkimuksen – terminologia on vuosien kuluessa muuttunut binaarisesta – miehistä ja naisista, homoista ja heteroista – kohti moninaisuutta ja hienojakoisempaa ajattelua.
Vaikka Suomessa vähemmistöjen oikeudet ovat parantuneet tasa-arvoisen avioliittolain ja adoptiomahdollisuuksien myötä, paljon on tekemättä. Esimerkkeinä Rossi mainitsee transfobiasta eroon pääsemisen ja intersukupuolisten ihmisten oikeuksien huomioimisen.
– Vielä ei voida laittaa rukkasia naulaan. Tarvitaan paljon tutkimusta, aktivismia, Pride-viikkoja ja -kuukausia.
Monissa maissa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluminen on yhä hengenvaarallista. Esimerkiksi Venjällä homofobia on pitkään ollut osa valtion virallista politiikkaa, myös hyökkäyssotaa Ukrainaan.
– Globaalisti tarkasteltuna yhdenvertaisuuden edistämisessä on valtavasti työtä. Asiat eivät pelkästään muutu jähmeästi, vaan tulee myös takapakkia, Rossi sanoo ja viittaa muun muassa vihamieliseen anti-gender liikehdintään.
– Ihmiskunta on moninainen, ja intersektionaalisuus on lähestymistapa, joka yrittää auttaa ymmärtämään tätä moninaisuutta.
Intersektionaalisuus tarkoittaa myös muiden erontekojen kuin sukupuolen ja seksuaalisuuden – esimerkiksi etnisyyden, iän ja luokka-aseman – vaikutusta yksilöiden identiteettiin, kategorisointiin sekä siihen, miten heitä kohdellaan yhteiskunnassa.
Virkistävää rajojen rikkomista
Pride-kuukautta ja -viikkoa vietetään eri puolilla Suomea.
– Usein ajatellaan, että vähemmistöt asuvat ja voivat elää avoimesti vain suurissa kaupungeissa. Arctic Pride tekee näkyväksi, että pohjoisessa on moninaisuutta ja se on monien ihmisten arkea täällä.
Aihetta on myös tutkittu Lapin yliopistossa. Hanna Peltomaan tuore väitös tarkastelee, millaista arkea ei-heteroseksuaalit elävät lappilaisissa kyläyhteisöissä.
– Hannan tutkimus murtaa ansiokkaasti monia stereotypioita. Se tarkastelee queer-tutkimuksen eli sukupuolen ja seksuaalisuuden normitusten kriittisen tutkimuksen kysymyksiä virkistävästi uudesta suunnasta, pohjoisesta.
Pohjoinen näkökulma on Rossin mukaan Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen vahvuus, joka ei poissulje eri näkökulmista tehtyä tutkimusta. Yksikössä työskentelevä Shahnaj Begum sai toukokuussa Suomen Akatemian tutkijarahoituksen ikäystävällisen ympäristön käsitteellistämiseen ikääntyneiden maahanmuuttajien näkökulmasta. Keväällä muodostettu pieni tutkimusryhmä on puolestaan kiinnostunut vallasta ja suhteista transprosessissa.
Lapin yliopiston vahvuudeksi kuvaillaan usein sen pienuutta. Rossin mukaan tämä näkyy hyvin siinä, että yliopistoon on muodostunut sukupuolentutkijoiden verkosto, joka ulottuu kaikkiin tiedekuntiin. Toisaalta pienuus on myös haaste.
Sukupuolentutkimuksella ei ole enää yliopistonlehtoria, ja osa opetuksesta on mahdollista järjestää vain yhteistyössä toisten yliopistojen kanssa.
– Sukupuolentutkimuksella on iso yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yhteistyö on tärkeää, mutta meidän pitää pystyä turvaamaan peruskuviot omasta takaa, Rossi sanoo.

Teksti: Marjo Laukkanen
Leena-Maija Rossin kuva: Kari Soinio