Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi käsitteli lukuvuoden avajaispuheessaan kulunutta vuotta ja yliopiston lähitulevaisuutta kolmesta näkökulmasta: koronaviruspandemian tuottamien poikkeusolojen vaikutusta yliopiston toimintaan, Lapin yliopiston käymää yhteistoimintamenettelyä sekä yliopiston sopimusneuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuosille 2021–2024.

Koronaviruspandemian vuoksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut siirtyivät etätyöhön, -opetukseen ja -opiskeluun maaliskuussa 2020. Rehtori kiitti opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa ponnisteluista, joiden myötä yliopisto siirtyi toimimaan verkkoympäristössä.

– Pandemian myötä siirryimme internaattiyliopistosta eräänlaiseksi hybridiyliopistoksi, joka järjestää ja mukauttaa perustoimintansa toimintaympäristön vaatimusten mukaiseksi. Yliopisto ei ollut kiinni missään vaiheessa, eikä se mene kiinni. Olemme aina auki ja läsnä, välillä lähellä ja välillä etänä – etäisyyksiä halliten, Syväjärvi sanoi.

Hän totesi, että haasteeksi on muodostunut, kuinka olla inhimillisesti tehokas yliopisto.

– Koettelevasta tilanteesta huolimatta olemme saavuttaneet hyvin opetuksen ja tutkimuksen tavoitteemme, kun tarkastellaan esimerkiksi tutkintomääriä, tutkimusrahoitusta ja julkaisuja. Tietoperustaisuus, tehokkuus ja tavoitteellisuus on toteutunut. Mutta niin sanottu lasku koronaviruksesta on ollut inhimillinen, sillä niin opiskelijoilla kuin henkilökunnalla on selvästi kaipuuta yhteisönsä pariin.

Rehtori Syväjärvi käsitteli puheessaan myös yhteistoimintamenettelyä, jonka Lapin yliopisto on käynyt läpi hiljattain.

– Tämä kokonaisuus, jos mikä, on inhimillisyyshaasteen huipentuma. Yliopistolle kyse ei ole pelkästään toiminnallisen tuloksen tervehdyttämisestä tai investointivaran parantamisesta. Tieto- ja osaamisintensiivinen ja asiantuntijavaltainen yliopisto on ihmisten muodostama yhteisö, jossa päätöksillä joudutaan koettelemaan inhimillisyyden rajoja. Jokainen 39 työtehtävää oli menetys yhteisönä ja yksilötasolla henkilökohtainen sellainen. Yhteistoimintamenettely nimensä mukaisesti velvoittaa yhteiseen toimintaan yhteisön ja yksilön eteen. Vahva yhteisö rakentuu luottamukselle, sitoutumiselle, kommunikaatiolle, osallisuudelle ja joustavuudella. Tämän viisikantaisen kivijalan merkitys korostuu, kun yhteisöä koetellaan, Syväjärvi sanoi.

Puheensa lopuksi Syväjärvi paneutui yliopiston sopimuskauteen 2021–2024, jota varten Lapin yliopisto valmisteli, kuten muutkin yliopistot, omaa agendaa ja strategiaa. Työtä tehtiin konsernina eli yhdessä yliopiston pääomistaman Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Konserniyhteistyö takaa tiede- ja taideyliopistokonsernin, joka huolehtii paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti etenkin arktisesta osaamista.

– Uudessa strategiassa keskeisiä valintoja ovat globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu sekä tulevaisuuden palvelut ja etäisyyksien hallinta. Tulossopimusneuvotteluissa saimme täyden tuen olla Suomen arktinen tiede ja taideyliopisto; sen paikan myös lunastamme, Syväjärvi totesi.

Rehtori Antti Syväjärvi. Kuva: Marko Junttila.
 

Valtioneuvoston oikeuskansleri, dosentti, OTT, FT (h.c.), Lapin yliopiston alumni Tuomas Pöysti kehotti juhlapuheessaan luovaan uteliaisuuteen koronakriisin jälkeisessä ajassa. Pöystin mukaan zoonoosien vastaisen työn edellytyksiä on vahvistettava paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti ja kriisin opit on osattava koota luovuudella.

– Yhteiskuntamme häiriönsieto- ja palautumiskykyyn sekä talouden toiminta- ja arvoketjujen varmuuteen tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Koronakriisi kiihdyttää menossa olevia talouden ja yhteiskunnan muutoksia muun muassa digitalisaatiossa. Hyvä digitaalinen infrastruktuuri, datan liikkuvuus ja monipuolinen tietotekniikan hyödyntäminen, tieto- ja kyberturvallisuuden korkea perustaso sekä kapasiteetin varaaminen, samoin kuin korkea osaaminen ja luovuus ovat palautumiskyvyn välttämättömiä edellytyksiä, Pöysti sanoi.

Pöystin mukaan palautumiskyky riippuu luovuudesta ja osaamisesta omaksua joustavasti hyvinkin erilaisia toimintamalleja.

– Tämä koskee myös viranomaistoimintaa ja siinä tehtävää poikkihallinnollista yhteistyötä. Yleistoimivaltaiselle alueellisen ja paikallisen viranomaistoiminnan ja julkisten palveluiden sekä varautumisen ohjaukselle ja valvonnalle olisi tarvetta.

Pöysti nosti puheessaan esille myös toisen suuren murroksen: ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, jonka hän totesi olevan yksi suurimmista ihmiskunnan ja oikeusvaltion kysymyksistä.

– Lapin ja laajemmin koko arktisen alueen asukkaiden perinnetiedossa on herkkyyttä luonnon – maan – tuntemiselle sekä joustavuutta selviytyä yksin ja yhdessä erilaisista tilanteista. Pandemioiden paluu karulla tavalla muistutti meille, että ihminen on haavoittuva osa luontoa, Pöysti sanoi.

Pöystin mukaan perusteltu tie koronakriisin jälleenrakennuksessa ja arktisen alueen murroksiin vastaamisessa on kestävän kehityksen mukaisen uuden luominen.

– Kestävän kehityksen toteuttaminen edellyttää niin yksityisen sektorin liiketoimintamalleissa kuin yhteiskuntapolitiikan ja julkisten palveluiden kehittämisessä uutta luovuutta. Tarvitaan inhimillisen käyttäytymisen johtamista ja hallintaratkaisuja, jotka perustuvat myös laille ja digitaalisen teknologian soveltamiselle sekä datan hyödyntämiselle ja ihmistä koskevalle viisaudelle, Pöysti sanoi.

– Yliopistot ja niiden verkostot ovat mukana paikallisten yhteisöjen elämässä ja globaaleissa verkostoissa. Ne toimivat uutta luovina kokeilualustoina tutkittaessa ja rakennettaessa kestävää tulevaisuutta. Vilpittömällä jälleenrakennuksen ja uudistamisen polulla tarvitaan maan ja sen ihmisten kuuntelun herkkyyttä ja luovaa uteliaisuutta yhdistyneenä kurinalaiseen työhön ja yhteistyöhön, Pöysti painotti.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Esa-Pekka Tuppi. Valokuva: Marko Junttila.

Opiskelijan puheenvuoron pitänyt Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Esa-Pekka Tuppi toi esille näkökulmia opiskelusta, opiskelijavalinnasta ja yhteisöllisyyden muodostumisesta poikkeusajassa. Hänen mukaansa etäopetusmahdollisuudet, jotka vielä vuosi sitten tuntuivat mahdottomilta, on saatu taivutettua toimiviksi kokonaisuuksiksi.

– Uudet kurssimuodot ovat jakaneet mielipiteitä, mutta palaute niistä on ollut yllättävän positiivista. Kiitän valtavasti henkilökuntaa sekä opiskelijoita muuntautumiskyvystänne. Tämä muutos ei ole ollut helppo, mutta me olemme yhdessä sen mahdollistaneet. Tällainen digiloikka on ollut loistava sysäys opetuksen uudenlaiseen mahdollistamiseen ja monipuolistamiseen niin pandemian aikaan kuin sen jälkeenkin. Vanhaan ei ole paluuta, mutta toivon, että tilanne parantuisi ja uusia ratkaisuja keksittäisiin, jottei opiskelu jatkossa tarkoittaisi e-kirjojen selailua, Moodle-tenttien suorittamista sekä “onko tää mikki päällä?”- ja “näettekö nyt tämän dian?” -keskusteluita, Tuppi korosti.

Tuppi totesi yhteisöllisyyden olevan koetuksella tällaisena aikana, mutta opiskelijoiden olevan kekseliästä ja osaavaa porukkaa.

– Saamme järjestettyä tapahtumia sekä tutustuttua toisiimme tilanteesta huolimatta. Hyviä esimerkkejä ovat viime kevään vapun tapahtumat. Opiskelijajärjestöt muuttivat perinteikkäät illanvietot kekseliäästi etämuotoon. Tältä syksyltäkin löytyy jo useita esimerkkejä järjestöjen tapahtumista, jotka ollaan saatu hoidettua turvallisesti ja valvotusti vallitsevan tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämän eteen on kuitenkin tehty valtavasti lisätyötä muihin vuosiin verrattuna, ja järjestötoimijat saavat tästä valitettavan vähän kiitosta. Suuri kiitos siis kuuluu meidän aktiivisille aine- ja harrastejärjestöille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa varsinkin uusien opiskelijoiden yhteisöllistämistä yliopistoomme, opiskelijakulttuuriin sekä Rovaniemelle.

Avajaisten puheet kokonaisuudessaan

Tallenne avajaisista on katsottavissa täällä.