Ylpeinä toisistaan
matkalla kasvamassa
pala kerrallaan vahvistuneet
olemaan olemassa.

Ajatus saattaa lähteä liikkeelle lenkillä, liikennevaloissa, työmatkalla, kauppareissulla, lentokoneessa tai Kirkkolammella. Se saattaa liittyä johonkin omaan elämään liittyvään ajankohtaiseen teemaan, kohtaamiseen tai tapahtumaan, jota on sivustakatsojana seurannut. Ajatuksesta syntyy runo.

Runoilu on tutkija Minna Körkölle rakas harrastus ja tapa olla olemassa. Tekstit ja kirjoittaminen kiinnostivat jo teini-iässä. 15-kesäisenä Minna kirjoitti Joel Hallikaisen konsertin innoittamana ensimmäiset lyriikkansa. Tuolloin kirjoittaminen lopahti kuitenkin alkuinnostuksen jälkeen.

Runoilu lähti uudelleen liikkeelle aikuisena, kun runot antoivat henkilökohtaisissa prosesseissa väylän ilmaista piilossa olleita tunteita. Tämän jälkeen runoja on syntynyt hiljaistenkin vuosien edestä. Minna on kirjoittanut viimeisen kahden vuoden aikana noin 200 runoa. Runot syntyvät, kun ovat syntyäkseen.

– Minulla ei ole varsinaista rutiinia tai raameja runojen kirjoittamiselle. Kävellessä ajatukset liikkuvat kuitenkin vapaimmin, Minna kertoo.

Jo kolmen minuutin työmatka saattaa olla hedelmällinen alusta uusille ideoille, jotka Minna kirjaa kännykän muistiinpanosovellukseen. Hän kirjoittaa runon myöhemmin valmiiksi muistiinpanojensa pohjalta.

Usein runo tulee valmiiksi yhdeltä istumalta, pitkällinen hiominen ei kuulu Minnan tyyliin.

– Runoilu on mukavaa vastapainoa tutkijan työlle, koska runoilijana minua eivät sido tieteellisen tekstintuottamiseen liittyvät säännöt.

Facebook on runojen ensisijainen julkaisukanava. Vaikka Minna runoilee pääosin omaksi ilokseen, häntä ilahduttaa kuulla, että runot ovat puhutelleet myös muita.

Juuri runsaan palautteen vuoksi Minna haluaa jakaa syntyneet runot myös muiden kanssa. Hän julkaisi keväällä omakustanteisen runokokoelman Miltä tuntuu olla kaunis. Haaveissa on julkaista seuraava kokoelma jo ensi vuonna.

Teksti: Pilvikki Lantela

Minnan runoja Facebookissa