Veden äärellä Katariina Uljas-Rautio löysi taas oman paikkansa.
Teksti: Jaana Ojuva
Kuvat: Santeri Happonen
Vesi on aina ollut tärkeä osa elämääni, kertoo kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio. Järven rannalla vietetty lapsuus kului uiden, nuoruus surffaten. Entä aikuisuus?
Vaasalaislähtöinen Uljas-Rautio kipuili, kun hän asettui Helsingin vuosien jälkeen Rovaniemelle. Muutos ei ollut helppo. Eräs muisto kuitenkin hymyilyttää yhä.
– Yksitoistavuotias poikani oli innostunut koskenlaskusta. Minua kauhistutti. Myöhemmin osallistuin nuoremman poikani kanssa melonnan peruskurssille, ja vanhemman kanssa laskimme lopulta yhdessä koskea.

Lapsen innostus tarttui. Veden äärellä Uljas-Rautio löysi taas oman paikkansa. Hän tunsi hengenheimolaisuutta Rovaniemen melojissa. Yhteisöllisyyden taustalla on ajatus turvallisuudesta: on parempi meloa seurassa kuin yksin.
– Yhteisöllisyys on myös paljon muuta: yhdessä oppimista ja makeita nauruja.
Seurassa kokeneemmat melojat ohjaavat aloittelijoita. Uljas-Rautio on tuttu kasvo niin alkeiskurssien vetäjänä kuin pidempien retkien ohjaajana.
– Uskon tsekkauslistoihin ja toistoihin, niillä opit jäävät selkärankaan.
Viidentoista vuoden aktiivisen harrastamisen jälkeen hän ei silti koe olevansa valmis. Aina riittää opittavaa. On nautinto olla kokeneempien opissa.
– Tunnen suurta heikkoutta karttojen kanssa, vaikka olen maanmittarin tytär. Juuri nyt innostun vesillä suunnistamisesta ja sääolosuhteiden ennustamisesta.

Nuotion savu on Uljas-Raution mukaan hänen eteisensä ominaistuoksu. Tuoksu kertoo luonnossa viihtymisestä. Melonta on silti retkeilymuotona ylitse muiden.
– Olen laiska kävelemään. Melonta on luksusretkeilyä: ei tarvitse kävellä, eikä kantaa kaikkea selässä.
Luksus piiloutuu kajakkiin. Kuivapuku sadekeleille ja muhkea makuupussi yöpymiseen. Oikeita perunoita päivälliselle ja valurautainen lättypannu iltanuotiolle. Varusteet tekevät retkimelonnasta piirun verran parempaa.
Vesien jäätyessä Uljas-Rautio pakkaa reppuunsa kuivan vaatekerran, heittää olalle jäänaskalit ja pukee jalkaansa retkiluistimet. On aika antaa jään kantaa.