Sari Lindblom ja Piia Björn viihtyvät yhdessä ja täydentävät toistensa osaamista.

Teksti: Marjo Laukkanen
Kuvat: Ville Rinne

Miten kuvailisitte Lapin yliopistoa kolmella sanalla?

– Innostava monitieteinen mahdollisuus, tutkimusvararehtori Sari Lindblom vastaa.

– Tiede, taide yhdessä, koulutusvararehtori Piia Björn sanoo.

Lindblom ja Björn eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, vaikka he ovat työskennelleet samaan aikaan Itä-Suomen yliopistossa. Vararehtoreina heillä kuitenkin klikkasi heti.

– Sari on dynaaminen, idearikas ja aikaansaava – nainen paikallaan, Björn kuvailee.

– Piia on paras vararehtoripari, Lindblom sanoo ja lisää: – Olemme samalla aaltopituudella. Saamme nopeasti kiinni siitä, mitä toinen tarkoittaa.

– Pystymme täydentämään toistemme osaamista ja löydämme uusia näkökulmia, Björn jatkaa.

He toteavat, etteivät ole kaikesta samaa mieltä – eikä pidäkään olla. Hyviä kriittisiä keskusteluja on käyty yhdessä rehtori Antti Syväjärven kanssa.

– Minä, Antti ja Piia muodostamme hyvän akateemisen trion, Lindblom tiivistää.

Yhteydenpito on helppoa

Piia Björn siirtyi nykyiseen työhönsä Turun yliopiston vararehtorin pestistä, ja hän on erityispedagogiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Lapin yliopisto on kokoluokaltaan pienin yliopisto, jossa Björn on työskennellyt.

– Yllätyin, kuinka nopeasti tieto täällä kulkee. Yhteydenpito on helppoa.

Björnin mukaan Lapin yliopistolla on vahva omaleimainen profiili. Hän näkee yliopistossamme paljon potentiaalia, esimerkiksi arktisessa tutkimuksessa.

– Haluan tuoda tämän omaleimaisuuden vielä näkyvämmin esiin myös korkeatasoisessa koulutuksessa, Björn sanoo.

Sari Lindblom on kauppatieteiden tohtori, ja hän on työskennellyt useita vuosia sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Lapin yliopistoon hän siirtyi LUT-yliopistosta, jossa hänen työhönsä kuului muun muassa tieteen vaikuttavuuden edistäminen ja mittaaminen.

Lindblomin mukaan Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu tuovat alueelle elinvoimaa, ja toisaalta ne myös hyötyvät alueen tunnettavuudesta ja omaleimaisuudesta.

– Lapin yliopistolla ja Lapilla on vahva brändi. Olemme jo nyt hyvin kansainvälisiä, Lindblom kuvailee.

”Taide on sielun ravintoa”

Minkälaisia ihmisiä olette työn ulkopuolella?

– Työminän ja muun Piian välillä ei ole hirveästi eroa. Haluan sivistää itseäni ja muita. Luen paljon, katson leffoja, nautin kaikenlaisesta kulttuurista. Tykkään käydä kriittisiä keskusteluja, ja teen tutkimusta vapaa-ajalla, Björn kuvailee.

Björnin perheeseen kuuluu 15-vuotias poika, puoliso ja puolison aikuiset lapset. Vuosien vieriessä Björn on havainnut tarvitsevansa aiempaa enemmän liikuntaa, ja hän kertoo ihailevansa vararehtoriparinsa urheilullisuutta.

– Olen löytänyt barren, jossa yhdistetään balettia, joogaa ja pilatesta. Tykkään myös hiihtää ja lasketella, Björn sanoo.

Lindblom kertoo, että on aina tykännyt opiskella ja seurata politiikkaa. Tutkimuksen pariin innosti loppumaton tiedonjano.

– Olen aina lukenut paljon ja poikkitieteellisesti. Katson leffoja ja käyn teatterissa. Taide on sielun ravintoa, ja on hienoa, että yliopistossamme on taiteiden tiedekunta.

Lindblomin päälajina on triathlon, ja Rovaniemen ladutkin ovat jo tulleet tutuksi.

– Parasta elämässä ovat kuitenkin kaksi poikaani, Lindblom sanoo hymyillen.

Jokainen osallistuu tavallaan

Vararehtoreilla on asunnot Rovaniemellä, mutta kodit myös muualla. Kuinka paljon heitä tullaan näkemään paikan päällä?

– Työhön kuuluu paljon matkustamista, Björn aloittaa.

– Mutta jos en matkusta, olen täällä, Lindblom jatkaa.

– Vararehtorin päivät ovat keskimäärin 11-tuntisia. Siihen on hyvä varautua, Björn sanoo.

– Jos työn haluaa hoitaa hyvin, kaikkea informaatiota ei millään pysty omaksumaan työajan puitteissa. Tämä on kokovartalotyö, Lindblom kiteyttää.

– Tuo on hyvin sanottu. Vararehtorin ei kuulu istua toimistossaan. Viemme Lapin yliopistoa ja LUC-konsernia maailmalle, Björn jatkaa.

Vararehtorien mukaan työssä on keskeistä valintojen tekeminen yhdessä operatiivisen johdon ja hallituksen kanssa. Huippuyliopistolle pitää olla riittävät edellytykset ja rakenteet – kivijalka, jonka päälle voidaan rakentaa.

– Teemme parhaillaan koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmia. Kun tavoitellaan huipukkuutta, on ensisijaisen tärkeää miettiä, miten sitä mitataan laadullisesti ja määrällisesti, Lindblom sanoo.

Olennaista on myös profiilin kirkastaminen niin yliopiston sisällä kuin ulospäin.

– Profiloituminen ei ole keneltäkään pois, vaan jokainen osallistuu siihen tavallaan, Björn toteaa.

– Kaikki tutkimus ei ole volyymiltaan suurta, mutta silti se on tieteelle ja yhteiskunnalle tärkeää, Lindblom sanoo.

Satumainen paikka

Mikä on lempipaikkanne yliopistolla?

– Lasikäytävä, jossa on aina jotakin taiteiden tiedekunnasta näytillä. Se on vaivattomin mahdollinen tapa saada taiteellinen elämys, Björn sanoo.

Lindblom on tykästynyt kirjastoon ja taiteiden tiedekunnan F-Hubiin, jossa on käsikirjasto.

– Odotin siellä työhaastattelua töitä tehden ja jännittäen, Lindblom kertoo.

Mikä mahtaa olla lempipaikkanne Rovaniemellä?

– Ounasvaaran maisema on mieletön, tekemistä paljon ja sijainti aivan keskustan vieressä – satumainen paikka, Björn sanoo.

Myös Lindblom kehuu Ounasvaaraan latuja ja lenkkipolkuja ja jatkaa:

– Kaupunginteatteri on hienossa Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, ja ensimmäinen siellä näkemäni näytelmä oli loistava.