Teksti: Maria Paldanius
Kuvat: Elli Alasaari

Alkuperäiskansojen keskuudessa ikääntyneiden merkitys kulttuurin ja kielen kantajina on tärkeä

"Miten kieli- ja kulttuuritausta vaikuttaa saamenkielisen väestön mediankäyttötapoihin ja medialukutaitoon?

Tämän kysymyksen parissa olen työskennellyt miltei koko aikuisikäni sekä saamenkielisenä toimittajana että väitöskirjatutkijana. Vähemmistökielisten medioiden käyttöön vaikuttaa esimerkiksi kielen ja tekniikan osaaminen sekä mahdollisuus käyttää omankielistä mediaa. Näitä erityispiirteitä on tutkittu todella vähän.

Teen väitöskirjaa Suomessa asuvien saamenkielisten ikäihmisten media- ja robottilukutaidoista sekä niihin vaikuttavista kulttuurillisista ja kielellisistä tekijöistä. Väitöskirjan aihe alkoi muotoutua, kun minut valittiin nuoremman tutkijan tehtävään MediaRoboLit 65+ -hankkeeseen tammikuussa 2024.

Tutkimukseni painopisteitä ovat ikäihmisten vahvuudet ja alkuperäiskansojen näkökulma. Alkuperäiskansojen keskuudessa ikääntyneiden merkitys kulttuurin ja kielen kantajina on tärkeä. Usein juuri he huolehtivat, että perinteinen kieli ja kulttuuri siirtyvät nuoremmille polville.

Saamenkielisillä ikäihmisillä on monia vahvuuksia mediakentällä toimimisessa. Monet heistä seuraavat aktiivisesti perinteistä mediaa, ja mediankäyttö on monikielistä.

Isoja haasteita ovat kuitenkin vaikeus löytää omakielisiä sisältöjä ja saamenkielisten tekstien monimutkainen kieliasu. Moni ei osaa kirjoittaa tai lukea omaa äidinkieltään, eivätkä kaikki edes halua käyttää omankielistään mediaa, koska sen ei koeta tuovan lisäarvoa. Pintaan voi nousta myös kipeitä muistoja ajoilta, jolloin saamen kielen käytöstä rankaistiin.

Monissa alkuperäiskansoissa ikäihmiset eivät syystä tai toisesta kykene käyttämään digitaalisia palveluja. Kanadalaisten tutkimusten mukaan palvelujen käyttöön vaikuttavat muun muassa sijainti ja taloudellinen tilanne sekä omankielisten digisisältöjen ja -palvelujen laajuus.

Ikäihmisen määrittelyssäkin on eroja: siinä missä länsimaissa ikääntyneiksi lasketaan yleensä yli 65-vuotiaat, Australian aboriginaalien kohdalla ikäihmisiksi lasketaan yli 50-vuotiaat. Tämä johtuu eroista eliniänodotteessa.

Miten itse suhtaudun ikääntymiseen? Se onkin jo vaikeampi kysymys. Nuorempana ikää ei tullut juuri ajateltua, koska silloin olin terve.

Nyt, kun ikää on mittarissa 54 vuotta, huomaan, että kehon ja mielen hyvinvointi vaatii yhä enemmän työtä. Myös aika tuntuu kulkevan nopeammin. Tietysti myös tutkimustyöni ikäihmisten parissa on tuonut aihepiirin lähemmäs omaakin arkeani ja ajatteluani. Olen kuitenkin hirmuisen onnellinen, että saan asua ja vanheta Saamenmaalla. Oli ikä mikä tahansa, luonnon äärellä olen onnellinen."

Maiju Saijets
Väitöskirjatutkija, kasvatustieteiden tiedekunta
Osa-aikainen pohjoissaamen kielen yliopisto-opettaja

Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jos haluaa pysyä matkassa mukana

Antti Koski on iän myötä alkanut kiinnittää enemmän huomiota jaksamiseen ja hyvinvointiin.

"Lapissa yksi erityispiirre on väestön ikärakenteen muuttuminen. Väestö ikääntyy, minkä seurauksena täällä on myös keskimääräistä enemmän ikääntyviä yrittäjiä. Lapin yrityskentällä korostuvat erityisesti matkailuala ja luovat alat. Näillä aloilla on paljon pieniä yrityksiä. Koska ikääntyvillä yrittäjillä kouluttautumisesta alkaa olla aikaa ja moni toimii yksinään ilman yhtiökumppania, tarve oman osaamisen kehittämiselle korostuu.

Toimin vastuuhenkilönä vuonna 2024 toteutetussa Osaava, ikääntyvä yrittäjä -hankkeessa. Tavoitteena oli tukea yli 50-vuotiaita lappilaisia yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia ja auttaa heitä vahvistamaan omaa osaamistaan sekä asemaansa työmarkkinoilla.

Ajatuksena oli, että on olemassa ikääntyvien yrittäjien joukko, joka kaipaa osaamisen päivittämistä – ja lisäksi on aktiivisia eläkeläisiä tai eläkeikäisiä, jotka haluavat kokeilla yrittäjyyttä. Osallistujat olivat heterogeeninen joukko, jota yhdisti ikä ja kiinnostus yrittäjyyteen. Kaikilla oli pitkä työhistoria, mutta tietyissä kohdissa kaivattiin koulutuksellista tukea.

Hankkeeseen liittyvässä valmennuksessa korostui digitalisaation ja teknologian sekä tekoälyn merkitys omassa työssä. Moni ikääntyvä epäilee pärjäämistään maailmassa, jossa teknologia muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Halusimme rohkaista osallistujia ja muistuttaa, että nämä asiat ovat opeteltavissa. Osaamisen kehittäminen on myös välttämätöntä, jos haluaa pysyä matkassa mukana.

Lappilaiseen mentaliteettiin kuuluu rohkeus ja usko itseen. Moni ottaa rohkeasti isojakin loikkia vielä vanhemmallakin iällä. Se, että ikääntyneiden yrittäjien määrä kasvaa, luo paitsi haasteita myös uutta potentiaalia yrittäjyyteen.

Yhtenä Lapin haasteena pidetään pitkiä etäisyyksiä, mutta itse en näe sitä ongelmana: ihmiset ovat tottuneet pitkiin etäisyyksiin, ja meillä on valmiudet toimia tässä ympäristössä.

55-vuotiaana olen osa ikääntyvien joukkoa. Iän merkitys korostuu esihenkilötyössäni, sillä työyhteisömme koostuu eri sukupolvista. Omassa työssäni näen keskeisenä valmiuden oppia uutta ja ottaa vastaan uudenlaisia ideoita. Myös digitalisaation suhteen on pakko pysyä ajan tasalla.

Omassa elämässäni olen iän myötä alkanut kiinnittää enemmän huomiota jaksamiseeni ja hyvinvointiini. Huomaan, että aiemmin en panostanut siihen riittävästi. Asiaa auttaa koiranpentu, jonka kanssa lenkkeily on hyvää liikuntaa."

Antti Koski
Koulutus- ja kehitysjohtaja
Osaava ikääntyvä yrittäjä -hankkeen vastuuhenkilö

Ikääntyneiden oikeuksista ja palveluista on alettu puhua entistä aktiivisemmin

Eeva Rossi on aina elänyt iäkkäiden ihmisten ympäröimänä.

"Ikääntymiseen kiinnittyvä tutkimus on monella tapaa merkityksellistä. Ihmiset elävät yhä pidempään, ja ikääntyvät yhteiskunnat ovat globaali ilmiö. Se on hieno saavutus. Ikääntyneet ovat tärkeä voimavara yhteiskunnassa. Harmillisen usein aiheesta kuitenkin puhutaan negatiiviseen sävyyn, ja ikäihmisiin viitataan taakkana. Tutkimuksen kautta on mahdollista lisätä ymmärrystä ja korostaa myös ikääntymisen hienoutta.

Negatiivinen ikääntymispuhe on kaikeksi onneksi saanut rinnalleen myös vastakkaisia äänenpainoja sekä keskustelua ikään liittyvän syrjinnän eri muodoista. Viime vuosina ikääntyneiden oikeuksista ja palveluista on alettu puhua entistä aktiivisemmin.

On tärkeää tiedostaa, että ikääntyneiden avuntarve käsittää muutakin kuin vain hoivaa ja hoitoa. Esimerkiksi erilaiset sosiaaliset ongelmat, kuten päihteidenkäyttö, kaltoinkohtelu sekä asumiseen ja taloustilanteeseen liittyvät vaikeudet, koskettavat ikääntyneitä siinä missä muitakin.

Ikääntymisen myötä ihmisten heterogeenisyys lisääntyy. Tästä kertoo jo se, että ikääntyneillä tarkoitetaan ihmisiä aina 65 ikävuodesta reilu sataan vuoteen asti. Ikääntyneiden ikähaitari on siis hyvin laaja. Myös toimintakyky ja elämäntilanteet vaihtelevat: siinä missä yksi 90-vuotias harrastaa seinäkiipeilyä, toinen matkustelee tai jatkaa työelämässä, saattaa kolmas samanikäinen tarvita arjessaan paljon apua.

Itse olen aina elänyt enemmän tai vähemmän iäkkäiden ihmisten ympäröimänä. Jo lapsena setäni, tätini ja omat vanhempanikin olivat melko iäkkäitä, ja serkussarjassani olen nuorin. Se, että päädyin tekemään töitä ikääntyneiden parissa, oli kuitenkin pitkälti sattumaa.

Kiinnostukseni heräsi, kun vanhempainvapaan jälkeen sain työpaikan sosiaalityöntekijänä sotiemme veteraanien hoito- ja kuntoutuslaitoksesta. Mielenkiintoni kohdistui erityisesti gerontologiseen sosiaalityöhön, jonka keskiössä ovat heikoimmassa asemassa olevat iäkkäät. Töiden ohella tein sosiaalityön ammatillisen lisensiaattitutkimuksen ja jatkoksi väitöskirjan.

Olen huomannut, että iän myötä aikaperspektiivi muuttuu. Jokin, mikä tuntuu tapahtuneen äskettäin, saattoikin tapahtua kymmenen vuotta sitten. Samalla tiedostan, että kymmenen vuoden päästä moni asia elämässäni on mahdollisesti toisin. Ehkä olen silloin jo eläkkeellä. Tosin se tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta."

Eeva Rossi
Yliopisto-opettaja
Sosiaalityö, yhteiskuntatieteiden tiedekunta