Galleria Valossa avautuvassa näyttelyssä nähdään luonnonmukaisia älytekstiilejä Lapista. Kuvassa Jacquard-kudottua ontelokangasta. Kuva: Emma Napari

Galleria Valo

Nyt loppui ininä
– Future Bio-Arctic Design -näyttely
15.10.–8.11.2020
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna ti-pe 10–17, la-su 10–16
Vapaa pääsy.



Suopursu ja molekyyli. Kuva: Emma Napari


Millainen on luonnonmukainen älytekstiili? Voisiko hyttyskarkote tuoksua suopursulta? Arktikumin Valo-galleriassa avautuvassa Nyt loppui ininä -näyttelyssä esitellään Future Bio-Arctic Design -hankkeen (FBAD) tuloksia. Poikkitieteellisen luonnontieteiden tutkimuksen ja tekstiilitaiteen keinoin hanke ottaa kantaa ilmastonmuutokseen, kemikaaliylikuormitukseen ja tekstiileissä käytettäviin myrkyllisiin viimeistysaineisiin.

Luonnonvarakeskuksen, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisessä hankkeessa etsitään arktisille raaka-aineille uusia käyttötarkoituksia. Tiedettä ja taidetta yhdistävässä monialaisessa työryhmässä työskentelevät rinnakkain tekstiili- ja vaatetusalan taiteilijat ja tutkijat, agrologit, kemistit ja materiaalitekniikan insinöörit.

Tavoitteena on ollut löytää pohjoisesta luonnosta kasveja, joista saatavat yhdisteet voisivat korvata nykyisin tekstiilien homeenesto-, hyönteiskarkote-, ja UV-suojauskäsittelyissä käytetyt haitalliset ja vaaralliset kemikaalit. Lähtökohtina hankkeessa on ollut kaksi isoa vastakohtaa, tekstiiliteollisuuden hiilijalanjälki ja viimeistyskäsittelyjen haitalliset kemikaalit, sekä toisaalta pohjoisten luonnonmateriaalien puhtaus ja mielenkiintoisia ominaisuuksia sisältävät kasvien kemialliset yhdisteryhmät.



Värjäyskokeiluja. Kuva: Emma Napari


Moniaistisessa näyttelyssä pääsee seuraamaan luonnonmukaisen hyttyskarkotetekstiilin kehittelyä mikroskooppikuvista valmiiksi prototyypeiksi asti. Näyttelyssä esitellään myös hankkeessa tehtyä materiaali- ja käyttäjätutkimusta, tekstiilimuotoilua sekä paikallisten yrittäjien kanssa pidettyjen työpajojen tuloksia.

FBAD on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama, Suomen rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 -ohjelmaan sijoittuva hanke.

Lisätietoja:
Susan Kunnas, Luonnonvarakeskus, susan.kunnas(at)luke.fi, +358 29 532 5299
Heidi Pietarinen, Lapin yliopisto, heidi.pietarinen(at)ulapland.fi, +358 40 484 4401
Reeta Sipola, Lapin ammattikorkeakoulu, reeta.sipola(at)lapinamk.fi, +358 40 704 0027



Galleria Katve I

Ida Rusava:
Epäilyttävä elämä ja outoja olotiloja
15.10.–8.11.2020
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna ti-pe 10–17, la-su 10–16
Vapaa pääsy.



Ida Rusava: Hilpeys ja ennakkoluulo. 2020. Lyijykynä paperille, 80 x 50 cm.


Ida Rusava on Kuopiossa (1994) syntynyt, Satakunnassa kasvanut, tällä hetkellä Rovaniemellä opintojaan viimeistelevä kuvataidekasvatuksen maisteriopiskelija.

Epäilyttävä elämä ja outoja olotiloja -näyttelyn teoksissa hän tarkastelee elämän epävarmoja ja hämmentäviä hetkiä, joissa ihminen ei tiedä miten toimia tai reagoida. Hetkiä, joissa puntaroidaan vaihtoehtoja, jähmetytään valjun epäröinnin välitilaan, käperrytään puolustusasemiin tai heittäydytään avoimesti ihmettelemään. Osa teoksista on rosoisen realistisia taiteilijan alteregomaisia omakuvia, osa naiiveja, kömpelön hämmentyneitä hahmoja, jotka itsensä unohtaen ihmettelevät ympäröivää maailmaa.

Näyttely koostuu vuosina 2019–2020 tehdyistä piirustuksista, mustetöistä sekä litografioista. Teoksia yhdistää niiden taustalla vaikuttava kiinnostus ihmisyyteen, yksilöiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen. Lähtökohtana on ihminen visuaalisena olentona, joka olemuksellaan viestii sisäistä maailmaansa, suorasti tai epäsuorasti.

Lisätietoja:
ida.rusava(at)gmail.com
+358 44 525 1323
Instagram: @idarusava
https://idarusava.pb.online



Galleria Katve II

Lauri Pitkänen:
Akmeelin legenda
15.10.–8.11.2020
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna ti-pe 10–17, la-su 10–16
Vapaa pääsy.



Kuva: Lauri Pitkänen


Akmeeli Antereeus oli 1600-luvulla Sompion alueella elänyt shamaani ja heimojohtaja, joka oli jo eläessään lukuisten tarinoiden keskushahmo. Hänen kerrotaan kyenneen muuttamaan hahmonsa sudeksi, karhuksi, linnuksi, kalaksi ja tuulenpuuskaksi. Lisäksi hänellä kerrotaan olleen kyky matkustaa elävien ja kuolleiden valtakuntien välillä. Kuoltuaan hänen hautapaikastaan tuli kohde, jonne lukemattomat tietäjät ja myrrysmiehet saapuivat kysymään neuvoa Akmeelin haltijalta. Kansanperinteen mukaan Akmeeli haudattiin Sompiojärven rannalle, mutta hänen hautansa paikkaa ei olla koskaan voitu varmuudella todistaa.

Porvoosta kotoisin oleva kuvataidekasvatuksen opiskelija Lauri Pitkänen on tutkinut Akmeelin tarinaa alkutalvesta 2019. Sen pohjalta hän on työstänyt kahdeksan maalauksen sarjaa, jossa hän on pyrkinyt kuvittamaan Akmeelin legendan uudelle medialle. Tekniikkana hän on käyttänyt vesivärejä ja kaikki näyttelyn maalaukset on kehystetty lappilaisesta kelopuusta tehtyihin raameihin.



Kuva: Lauri Pitkänen


Maalausten on tarkoitus kuvastaa menneiden vuosisatojen aikaista, shamanistista maailmankuvaa ja toimia samalla yhtenäisenä visuaalisena kerrontamuotona. Tyyliltään ja tunnelmaltaan Akmeelin legenda -näyttely jatkaa samaa aihepiiriä kuin tekijältä vuonna 2018 ilmestynyt Tunturien yöpuolta -sarjakuvaromaani. Näyttely on Pitkäsen kuvataidekasvatuksen pro gradu -tutkielman taiteellinen lopputulos.

Lisätietoja:
Lauri Pitkänen
lapitkan(at)gmail.com
+358 40 595 5571


LY / TTK / LP