Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK
Uutiset 2020
 
MikkoHuttunen_web.jpg

Väitös: Droonit haastavat ilmailun turvallisuussäännöt

20.11.2020

Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit ovat muuttaneet merkittävästi siviili-ilmailua. Ne aiheuttavat lukuisia ongelmia erityisesti ilmailun turvallisuutta koskevalle lainsäädännölle. OTM Mikko T. Huttunen erittelee väitöskirjassaan drooneihin liittyviä ongelmia ja niihin pureutuvia lainsäädännöllisiä lähestymistapoja.

Siviili-ilmailu on murroksessa. Miehitettyjen ilma-alusten rinnalle ovat nousseet miehittämättömät ilma-alukset eli droonit. Tällä näennäisesti pienellä muutoksella on merkittäviä vaikutuksia siihen, miten liikutamme ilmateitse tavaroita, palveluja ja ihmisiä – mitä ilmailu ylipäätään tarkoittaa.

Samanaikaisesti ilmailun turvallisuutta koskee lukematon määrä sääntöjä, joista suurin osa on jollain tavalla ongelmallisia, kun niitä sovelletaan drooneihin. Mikko Huttusen mukaan yksi esimerkki tästä on ilma-aluksen lentokelpoisuus. Perinteisesti lentokelpoisuus on varmistettu tyyppihyväksynnällä, yksittäisten lentokoneiden hyväksynnällä ja jatkuvalla valvonnalla. Nämä keinot ovat kuitenkin useimpien droonien kannalta ylimitoitettuja ja mahdottomia toteuttaa.

– Nopeasti kehittyvää, halpaa ja riskeiltään pienempää droonikalustoa ei tule tai edes voida säännellä niin kuin on totuttu. Olemassa oleva lentokelpoisuussääntely taas sisältää joiltain osin suoranaisia aukkoja. Etäohjaamiselle ei ole ollut standardeja lainkaan, koska aiemmin aluksia on aina ohjattu niiden sisältä käsin, Huttunen erittelee.

Huttusen mielestä suurimmat haasteet liittyvät kuitenkin lennonjohtoon ja ilmatilan hallintaan. Laajamittainen miehittämätön ilmailu vaatii muutoksia, koska nykyiset järjestelmät eivät ole suoraan sovellettavissa siihen. Kyse on sekä tehottomuudesta että sääntöjen puuttumisesta. Nykyinen lainsäädäntö ei myöskään tarjoa riittävää suojaa droonien tahalliselta väärinkäytöltä.

Ratkaisuja haettu vanhaa ja uutta sääntelyä yhdistäen

Ilmailun turvallisuussääntely on etupäässä kansainvälistä ja Suomen näkökulmasta eurooppalaista. Mikko Huttunen tarkastelee väitöskirjassaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja EU:n lainsäädännöllisiä lähestymistapoja droonien aiheuttamiin turvallisuusongelmiin. Uudet säännöt nojaavat osin vanhaan ja osin uuteen, mikä Huttusen mielestä on järkevää.

– Etenkin ilmakuljetuksen kohdalla on todettu, että olemassa olevat säännöt koskevat drooneja. Muiden operaatioiden osalta on kuitenkin jouduttu mukauttamaan tai laatimaan täysin vaihtoehtoisia sääntöjä. EU:ssa on esimerkiksi laadittu uudet säännöt kaupan hyllyltä ostettaville drooneille. Molemmille lähestymistavoille on oma paikkansa: ajatuksena on, että drooneilta vaadittu turvallisuustaso pitää suhteuttaa riskeihin, Huttunen arvioi.

Myös drooniliikenteen hallintaan on luotu oma konseptinsa: U-space eli ilmatila, jossa droonien ja lopulta muidenkin ilma-alusten lentotoiminta sovitettaisiin saumattomasti yhteen. Sen laajamittaiseen toteutukseen liittyy tosin vielä isoja haasteita. Tältä osin voimassa olevia ilmaliikenteen hallinnan sääntöjä saatetaan joskus joutua muuttamaan merkittävästi, koska droonien määrä ja käyttö lisääntyvät entisestään.

Droonien tarkastelu sosioteknisenä muutoksena edistää lainsäädännön kehitystä

Mikko Huttusen tutkimuksen mukaan droonit edustavat sosioteknistä muutosta siviili-ilmailussa.

– Droonit ovat yhtäältä teknologiaa: jotain fyysistä, joka edesauttaa ihmisten ilmailua. Mutta niitä ei voi tarkastella vain esineinä. Drooneja kehitetään, valmistetaan ja käytetään aina kytköksissä ihmisiin. Näin ollen muutos on sosiotekninen. Muutoksen seurauksena tavanomaisten lentokoneiden ohella ilmatilassa on nyt drooneja, jotka mahdollistavat uusia ilmailun muotoja ja tuovat ilmailun kaikkien ulottuville, Huttunen kertoo.

Väitöskirjassaan Huttunen esittelee lainsäädännön ja sosioteknisen muutoksen mallin, joka auttaa hahmottamaan aiempaa paremmin oikeuden ja teknologian välistä suhdetta yleisellä tasolla.

– Kaikki uusi teknologia ja sen käyttö, eli sosiotekninen muutos, aiheuttaa samantyyppisiä ongelmia: vanhat säännöt esimerkiksi luokittelevat uutta teknologiaa virheellisesti, ovat käyneet tehottomiksi tai sisältävät aukkoja. Myös lainsäätäjän lähestymistavat ovat samankaltaisia. Vanhoja sääntöjä kopioidaan tai muutetaan, tai laaditaan vaihtoehtoisia sääntöjä. Droonit ovat yksi esimerkki tästä laajemmasta ilmiöstä. Niiden tarkastelun kautta voidaan luoda pohjaa yleispätevälle, ennakoivalle ja syvälliselle näkemykselle oikeuden ja teknologian välisestä suhteesta, Huttunen linjaa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Väitöskirja ”Safety and Security of Unmanned Aircraft Systems: Legislating Sociotechnical Change in Civil Aviation” tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella perjantaina 4.12.2020 klo 12.00 Lapin yliopiston luentosalissa 2 (Lapin yliopiston päärakennus, C-siipi). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Riikka Koulu Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Lotta Viikari Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Tilaisuutta voi seurata verkossa:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Mikko Huttunen valmistui oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2014. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa sekä vieraillut tutkijana Leidenin yliopistossa vuonna 2018. Ilmailuoikeuden tutkimisen ja opettamisen ohella hän on perehtynyt valtioiden suvereniteettiin ja valtiosopimusoikeuteen.

Lisätietoa

Mikko Huttunen
mikko (piste) huttunen (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Mikko T. Huttunen: Safety and Security of Unmanned Aircraft Systems: Legislating Sociotechnical Change. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 295, ISSN 1796-6310, ISBN 978-952-337-236-8.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-236-8