Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK
Uutiset 2020
 
SamuliRanta.jpg
Kuva: Marko Junttila

Väitös: Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

19.8.2020

Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisesti vertailtuna laadukasta, mutta samalla kuitenkin päiväkotiemme väliset laatuerot ovat suuria. Huolta herättävät myös peruskouluikäisten lasten kielteiset asenteet oppimista kohtaan. Lapsen oppimispolku alkaa jo varhaiskasvatussuunnitelmasta, joka yhdessä muiden opetussuunnitelmien kanssa muodostaa oppimista ohjaavan, elämänmittaisen jatkumon. KM Samuli Rannan väitöstutkimuksessa tarkastellaan päiväkodin opetussuunnitelmia positiivisen pedagogiikan näkökulmasta ja kerrotaan, kuinka voidaan rakentaa varhaisen vaiheen myönteisiä oppimiskokemuksia.

Syksystä 2017 alkaen päiväkodin pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on ohjattu ensimmäistä kertaa ohjausasiakirjoilla. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden velvoittavuus on asettanut opettajille uudenlaiseen haasteen: monet heistä ovat ensimmäistä kertaa urallaan tilanteessa, jossa asiakirjat velvoittavat tietynlaiseen toimintaan. Opettajien taustat ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten he tulkitsevat varhaiskasvatuksen pedagogisia tavoitteita ja millaisena toiminta heille käytännössä näyttäytyy.

Ranta keskittyy tutkimuksessaan niihin ohjausasiakirjojen (varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet) osa-alueisiin, jotka ovat yhteneväisiä positiivisen pedagogiikan kanssa. Nämä yhteneväiset sisällöt Ranta on nimennyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiiviseksi pedagogiikaksi (VEPP). VEPP-sisällöt liittyvät myönteiseen oppimismotivaatioon, oppijan myönteiseen minäkäsitykseen, myönteiseen oppimisilmapiiriin ja sosiaaliseen ympäristöön.

Ranta tutkii, miten päiväkodit voivat toteuttaa edellä mainittuja osa-alueita, miten osa-alueet toteutuvat varhaiskasvatuksen opettajien työssä ja millaiset tekijät toteutumiseen vaikuttavat.

Positiivisen pedagogiikan jatkuvan kehittämisen kehä – uusi työkalu päiväkodin arkeen

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiivista pedagogiikkaa voidaan tarkastella viiden kategorian kautta. Kategoriat ovat (1.) opettajan suhde lapseen, (2.) positiiviset oppimiskokemukset, (3.) lapsen autonomian tukeminen, (4.) lasten vuorovaikutussuhteet ja (5.) aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

VEPP:n toteuttamiseen vaikuttavat erityisesti opettajan ikä, työkokemus, lapsiryhmän rakenne sekä opettajan taustakoulutus.

– Tutkimukseni antaa konkreettisia välineitä päiväkotien pedagogisen toiminnan kehittämiseen. Tuloksia voidaan myös hyödyntää, kun kehitetään varhaiskasvatuksen koulutusta ja tarkastellaan varhaiskasvatuslain (540/2018) täytäntöönpanoa, Ranta kertoo.

Ranta esittelee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiivisen pedagogiikan jatkuvan kehittämisen kehän, joka jakaa VEPP:n 13 erilliseen osa-alueeseen. Mielenkiintoisesti kehän eri osa-alueiden väliltä löytyy erittäin vahvoja riippuvuussuhteita.

Kehä toimii oivana työkaluna, jos päiväkoti halua järjestelmällisesti kehittää pedagogista toimintaansa myönteisen oppimismotivaation, oppijan myönteisen minäkäsityksen sekä myönteisen oppimisilmapiirin ja sosiaalisen ympäristön näkökulmista

Tietoa väitöstilaisuudesta

Samuli Rannan akateeminen väitöskirja ”Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa” tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella Lapin yliopiston luentosalissa 2, elokuun 29. päivänä 2020 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii professori Inkeri Ruokonen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Väitöstä on mahdollista seurata verkkoyhteyden kautta https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Samuli Ranta on kirjoittanut ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 2006. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui tammikuussa 2016 Oulun yliopistosta suuntautuen varhaiskasvatukseen. Ranta on aktiivisesti täydentänyt osaamistaan muun muassa monikulttuurisuuden, TVT:n ja erityispedagogiikan opinnoilla. Lisäksi Ranta on opiskellut liikuntaneuvojan pätevyyden.

Rannan työhistoriaan kuuluvat ohjaajan tehtävät lastensuojelussa sekä opettajan tehtävät varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Nykyään hän toimii projektitutkijana Itä-Suomen yliopistossa sekä luennoitsijana. Ranta on myös ”Tutkittua varhaiskasvatuksesta” -blogin perustajajäsen.

Katso Samuli Rannan YouTube-video, jossa hän esittelee väitöstutkimustaan: https://youtu.be/l7bcSw7Kg6I

Lisätiedot

samuli.a.ranta(at)gmail.com
0456753590

Tietoja julkaisusta

Samuli Ranta: Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 283, ISSN 1796-6310, ISBN 978-952-337-217-7, Lapin yliopisto, Rovaniemi 2020.

Elektronisen väitöskirjan pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-217-7