Hanketoiminnan laajentamiseen tarvitaan jatkuvaa oppimista

Palvelumuotoilun tutkimusryhmä onnistui hanketoiminnassa kahdella tavalla. Tutkimusryhmä onnistui kansainvälisen kilpaillun rahoituksen hankkimisessa niin, että yliopiston toimintaan sijoittama panos yli kolminkertaistui. Tutkimusryhmä onnistui rakentamaan sekä tiedekuntarajat ylittävää että tiedekunnan sisällä monitaiteista tutkimushanketoimintaa. Tutkimushankkeiden lisäksi ryhmä on aktiivisesti mukana muiden yksiköiden vetämissä aluekehityshankkeissa ja arktisen muotoilun klusteritoiminnan kehittämisessä. Tutkimusryhmän julkaisutoiminta on ollut sekä laajaa että korkeatasoista.

Hanketoiminnan kehittäminen vaatii jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen mallia. Yliopisto tarvitsee laajemmat hartiat hanketoiminnan laajentamiseen. Tutkimusryhmä antaa sopivan oppimisympäristön kasvattaa osaamista ja ansioluetteloa oikeaan suuntaan sekä mahdollisuuden harjoitella tutkimuskonsortioiden kokoamista, hanketyöskentelyä ja johtamista. Tutkimusryhmien pitää linkittyä tiivisti tutkimuksen lisäksi opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Uusimman tiedon pitää näkyä opetuksessa ja olla hyödynnettävissä yritysten ja yhteiskunnan kehittämisessä.

Tutkimusryhmien pitää tukea urapolkuja

Tutkimusryhmä mahdollistaa urapolulla etenemisen. Palvelumuotoilun tutkimusryhmä on mahdollistanut nuorten tutkijoiden tohtoroitumisen sekä siirtymisen tutkijatohtorin ja yliopistontutkijan tehtäviin. Kriittisin vaihe tutkimusryhmillä on löytää resurssit apulaisprofessoreille, joiden rooli tutkimushankkeiden suunnittelussa on huomattava. Eri uravaiheissa olevien tutkijoiden yhteistyö ja synergia on tutkimusryhmän keskeinen voimavara.

Tutkimusryhmän hankkeet antavat mahdollisuuden monipuoliseen julkaisemiseen, joka tukee monia uravaiheita. Niissä kerättyä aineistoa pystytään hyödyntämään myös pitkittäistutkimuksessa ja näin jopa nopeuttamaan nuorten tutkijoiden valmistumista.

Tutkimusryhmä-toiminnassa pitää tunnistaa erilaiset kehitysvaiheet

On erityisen tärkeää tunnistaa tutkimusryhmien erilaiset kehitysvaiheet ja tukea niitä ohjelmallisesti. Tukea tarvitsevat sekä lupaavat että jo pidemmälle ehtineet tutkimusryhmät. Strategisen profiloinnin pitäisi perustua keveisiin indikaattoreihin, jotka antavat suuntaa yliopiston vahvuusalueista ja onnistumisista. Näiden perusteella voitaisiin tukea eri kehitysvaiheissa olevia tutkimusryhmiä toisaalta suuntaamalla profilointihankkeita ja toisaalta kehittämällä tukiohjelmaa eri kehitysvaiheessa oleville tutkimusryhmille.

Kertaluontoinen siemenraha auttaa tutkimusryhmiä alkuun. Hanketoiminnan volyymin laajentaminen seuraavalle tasolle vaatii myös panostusta. Tutkimusryhmät tarvitsevat apulaisprofessoreita, joita koko yliopistossakin on niukasti. Apulaisprofessorin työnkuva mahdollistaa pysyvän osaamisen suuntaamisen hankesuunnittelun voimavaraksi. Tämä vahvistaa koko yliopiston kilpailukykyä.

Hyvä pitäisi pistää kiertämään! Tutkimusryhmätyöskentelyssä on onnistuttu yli odotusten ja sitä pitäisi jatkossakin tukea esimerkiksi yliopiston strategisiin valintoihin investoitaessa.

Ohjausryhmän rooli on tärkeä

Palvelumuotoilun tutkimusryhmälle asetettiin monitieteinen ohjausryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti ja osallistunut ryhmän toimintaan. Ryhmä (Satu Miettinen, Soili Haarala-Nystén, Anu Valtonen, Merja Laitinen, Heli Ruokamo, Jonna Häkkilä, Satu Pesola, Antti Koski, Nicolas Gunslay) kokoontuu puolivuosittain. Ohjausryhmä antaa näkökulman yli tiedekuntarajojen ja avaa tiiviin keskusteluyhteyden hankkeiden tukipalveluihin.

Lisätietoja:

Dekaani, Taiteiden tiedekunta
Palvelumuotoilun professori Satu Miettinen
Puh. 040 484 4367

Palvelumuotoilun tutkimusryhmä Co-Stars -verkkosivut