Stella Keppo: yksityiskohta teoksesta Iris Sibirica. Keppon Maan kukkia -valokuvanäyttely on esillä Galleria Kellarissa F-talon pohjakerroksessa.

Galleria Seinä

Oona Laitinen:
Osa – kokonaisuus
19.2. – 14.3.2019
Avajaiset maanantaina 18.2.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.



Kuva: Oona Laitinen


Oona Laitisen pohtii näyttelyssään elämän osien ja kokonaisuuksien kiertokulkua. Hän tarkastelee teoksissaan, kuinka pieni osa toimii aina jonkin suuremman kokonaisuuden rakennuspalasena. Vastaavasti tämä kokonaisuus voi olla osa vieläkin suurempaa kokonaisuutta.

– Olen pohtinut, mitä elementtejä kuuluu niin sanottuun itsenäiseen elämään. Esimerkiksi varallisuus, koti ja ympäristö kuuluvat keskeisinä elementteinä ihmisten arkeen. Näiden elementtien erisuuruiset osat rakentavat kokonaisuuden, jota kutsumme elämäksi, Laitinen kuvailee.

Näyttely koostuu erikokoisista valokuvausta ja piirrosjälkeä yhdistelevistä teoksista. Valokuviin on kokeellisesti yhdistetty muun muassa vesiväriä, valoherkkää neste-emulsiota ja tussia.

Laitinen on toteuttanut näyttelyn osana valokuvauksen sivuaineopintojaan.

Lisätietoja
Oona Laitinen
olaitine(at)ulapland.fi



Galleria Hämärä

Jenni Salakari:
Tomorrow is elsewhere
– Tuolla jossain on huominen
19.2. – 14.3.2019
Avajaiset maanantaina 18.2.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.



Jenni Salakari: Pinnan alla – Under the Surface. 2018. Öljyväri kankaalle, 65 x 50 cm.


Jenni Salakarin näyttelyn maalauksissa ulkoinen ja sisäinen maailma käyvät vuoropuhelua sekoittuen ja limittyen toisiinsa. Värien vuoropuhelu, pinta ja syvyys, horisontti ja maaston muodot, valo ja varjo, siloinen ja karhea, tyhjyys ja täyteys – taiteilija uppoutuu töissään tällaisiin vastakohtaisuuksiin ja yhtäläisyyksiin.

– Katselen maisemaa, elän siinä, koen sen. Olen maisemassa, osa sitä. Tunnen ja aistin sen. Jätän maisemaan jäljen, katoavan kosketuksen, askeleen painalluksen, katkenneen varvun. Jälkeni näkyy hetken, kunnes ajan kosketus peittää sen, Jenni Salakari kuvailee.

Taiteen tekemisen äärellä maailmat jäsentyvät synnyttäen uusia maailmoja. Katse saa vapauden kulkea sinne, missä näkyy huominen.

Lisätietoja:
Jenni Salakari
+358 50 343 0381
jensalakari(at)gmail.com



Galleria Kilo

Laura Haapasalo:
Näin lapset näin
– Sanoin selittämättömistä kohtaamisista
19.2. – 14.3.2019
Avajaiset maanantaina 18.2.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.



Laura Haapasalo: Olenko / Am I. 2017. Keramiikka.


Laura Haapasalo pohtii ihmisen kätkettyä luontoa näyttelyssään. Pääsääntöisesti keramiikan parissa työskentelevä kuvanveistäjä käyttää lähtökohtinaan ihmisluonnon moninaisuutta sekä tunteen ja liikkeen kuvaamista. Haapasalo pohtii taiteessaan katseen suuntaa – mitä ihminen tahtoo katseellaan kohdata, ja miten hän suhtautuu kohtaamaansa. Näyttelyn teokset ovat keraamisia veistoksia ja veistosinstallaatioita.

Teokset käsittelevät yksittäisiä ihmisiä ja luovat myös tietoa yli sanojen – kun kohteena on jokin, jota pitää suojata. Silti on tarina kerrottavana, vaikka sanoja ei löytyisikään. Jokaiselta ihmiseltä löytyy ainutlaatuinen ydin sosiaalisten rakenteiden ja roolien alta.

– Mikä on se raaka ja alkuvoimainen tunne, jota kukin meistä kantaa sisällään, ja miten minä voin ja saan siitä kertoa, taiteilija kysyy.

Sanoittamattomia tunteita on kuvattu musiikilla, tanssilla ja kuvataiteella halki vuosisatojen. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Samalla tapaa jokainen näyttelyn veistoksista kertoo tällaisista sanoin selittämättömistä kohtaamisista.

Näyttely on Laura Haapasalon ensimmäinen yksityisnäyttely sekä osa hänen pro gradu -tutkielmaansa. Haapasalo kuvaa teoksissaan sijaishuollon asiakkaana olleita nuoria, jotka hän kohtasi kerätessään tutkimuksensa aineistoa.

Haapasalo on 25-vuotias kuvataidekasvatuksen maisteriopiskelija Lapin yliopistossa. Hän on syntynyt Vaasassa ja muuttanut Rovaniemelle vuonna 2013.

Lisätietoja:
Laura Haapasalo
+358 50 466 5770
lhaapasa(at)ulapland.fi



Galleria Lyhty

Mari Suoheimo:
Mitä voimme oppia kukista ja niiden sietokyvystä?
19.2. – 14.3.2019
Avajaiset maanantaina 18.2.2019 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.



Mari Suoheimo: Kimberleyn kukka II. Digitaalinen vedos, 14 x 14 cm.


Mari Suoheimon näyttelyn aiheena ovat kukat ja niiden sietokyky. Kukat saatetaan kokea kitsch-tyylisinä elementteinä, mutta sietokyky on teemana erittäin ajankohtainen. Kestävyys tai sietokyky on taito palata alkuperäiseen muotoon sen jälkeen, kun jotakin on esimerkiksi sorrettu.

– Näyttelyn kuvat on otettu Etelä-Afrikassa vuonna 2018. Matkustaessani näin ympärilläni useita kasveja mitä erinäisemmissä olosuhteissa Kimberleyssä ja Kapkaupungissa, Suonheimo kertoo.

Mitä voisimme oppia kasveista ja niiden haasteista? Voisimmeko olla kuin ruusut, jotka kasvavat piikkilankaa pitkin? Miten olla silti herkkä, vaikka ympäristö on kaikkea muuta kuin kannustava?

Entä mehikasvi, joka on sementin peitossa, mutta kasvaa edelleen? Pöytävuorella on usein avotulia, mutta silti kasvit tulevat ja työntyvät uudelleen maasta. Miten voisimme olla yhtä joustavia kuten nämä Kimberleyn kukat? Ne kasvavat kaupungissa, jossa ilman kosteus voi jatkuvasti olla alle 20 prosenttia.

Lisätietoja:
Mari Suoheimo
mari.suoheimo(at)ulapland



Galleria Kajo

Johanna Marski:
Nightmare Room
19.2. – 14.3.2019
Avajaiset maanantaina 18.2.2019 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8¬–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu



Johanna Marski: yksityiskohta teoksesta Waterworld. 2018.
Litografia kankaalle, 41 x 28 cm.


Johanna Marski käsittelee Nightmare Room -näyttelyssään painajaisunien kautta prosessoituja traumamuistoja. Alitajunta työstää traumakokemuksia unissa tuoden käsittelemättömiä tapahtumia tietoisuuteen. Painajaisunet voivat olla toistuvia ja ne voivat aktivoitua uudelleen aikojenkin päästä.

– Olen onnistunut tavoittamaan painajaisunien teemoja ja tunnelmia intensiivisen työskentelyn keinoin, Marski kertoo.

Näyttelyn työt ovat taidegrafiikan litografiakurssilla tehtyjä kierrätyskankaalle painettuja vedoksia. Teokset ovat luonnostelemattomia ja pääsääntöisesti yhdellä työskentelykerralla alusta loppuun tehtyjä. Kuva saattaa muuntua prosessin aikana moneen kertaan, kunnes se on valmis.

Litografia on tekniikkana arvoituksellinen, koska alkuperäinen piirroskuva ja lopullinen vedos eivät muistuta täysin toisiaan. Myös unista nousevat traumamuistot ovat arvoituksellisia, sillä niiden lopullinen tulkinta voi avautua vasta pitkän ajan kuluttua.

Näyttelyssä on palautelaatikko, johon vieraat voivat jättää omia kertomuksiaan traumamuistoista ja painajaisunista. Myös muuta palautetta voi halutessaan antaa. Taiteilija hyödyntää saamansa palautteen suuressa tekstiilityössään (250 x 250 cm), johon hän koostaa muistoja ja unia muun muassa applikointi- ja kirjontatekniikoilla.

Lisätietoja:
Johanna Marski
jmarski(at)ulapland.fi



Galleria Kellari

Stella Keppo:
Maan kukkia
19.2. – 14.3.2019
Avajaiset maanantaina 18.2.2019 klo 18–19.30
F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.



Stella Keppo: yksityiskohta teoksesta Iris Sibirica. 2019. Värivalokuva.


Maan kukkia on Stella Keppon henkilökohtainen projekti ja hänen valokuvauksen sivuaineopintojensa lopputyö.

– Ensimmäisessä yksityisnäyttelyssäni kuvaan digitaalisen valokuvan keinoin perinteisiksi luonnehdittuja hautajaiskukkia muotokuvauksen keinoja hyödyntäen, Keppo kertoo.

Teokset tuovat esille kukkiin ja kukittamiseen liittyviä kulttuurillisia sekä symbolisia merkityksiä. Erilaisia kukkia ja kasveja on niiden koristeellisuuden ja symboliikan vuoksi käytetty maailmanlaajuisesti erilaisissa juhlaperinteissä jo vuosisatojen ajan. Niiden kauneus sekä kasvun ja lakastumisen vaiheet nähdään usein kuvana ihmisenkin elämästä.

Näyttelyssä nähtävät valokuvat ovat digitaalisia värivedoksia. Valokuvien lisänä on käytetty käsin sidottuja leikkokukkia ja -kasveja.

Lisätietoja:
Stella Keppo
+358 41 531 6108
skeppo(at)ulapland.fi



Galleria Kopio

Miten parannat, miten parannut?
29.1. – 28.2.2019
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.





Parantamista on monenlaista. Sairauksia parannetaan lääketieteen ammattilaisten voimin. Parannamme ja hoidamme myös itse itseämme, usein olemalla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, taiteen tai luonnon avulla, kytkemällä mielen, kehon ja hengen uudelleen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Länsimainen moderni maailma painottaa sairauksien hoitamista, sen sijaan että tilaa annettaisiin parantamiselle, vaikka parantamiskäytännöt ovatkin olleet tärkeä osa kaikkia kulttuureita eri puolilla maailmaa.

Näyttely perustuu parantamista käsittelevälle tutkimustyölle, jossa on ollut mukana Englannissa työskenteleviä lääkäreitä ja tutkijoita Exeterin yliopiston terveys- ja hyvinvointialan professori Paul Dieppen johdolla. Tällä hetkellä Dieppe on vierailevana professorina Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Näyttely antaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin näkemyksiin siitä, mistä parantamisessa on kysymys. Esillä on yleisön tuottamia kertomuksia ja kuvia vastauksina kysymykseen ”mitä sana parantaminen merkitsee sinulle?”. Kuvat ja tarinat on koottu näyttelyksi, joka on kiertänyt eri sairaaloissa ympäri Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Näyttelyssä nähdään myös lainauksia ja parantamista esittäviä tulkintoja eri maista ja kulttuureista. Yleisöllä on mahdollisuus lukea tai kuunnella henkilökohtaisia tarinoita parantumisesta eri ihmisten kertomana.

Näyttely tarjoaa samalla tietoa tutkimusryhmän työstä parantamisen ja parantumisen ympärillä. Yleisö voi vastaavasti osallistua työhön piirtämällä tai kirjoittamalla oman parantumiseen tai parantamiseen liittyvän tarinansa galleriassa.

Dieppe kollegoineen on vastannut näyttelyn sisältöjen suunnittelusta. Näyttelyssä esillä olevat paneelit on suunnitellut Deborah Weinreb Englannin Bristollista, ja näyttelyn äänimaiseman toteutuksesta on vastannut Jari Rinne Lapin yliopistosta.

Taiteiden tiedekunnan kuvataiteen professori Jaana Erkkilä-Hill ja näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen toimivat näyttelyn kuraattoreina.

Projektin rahoittajana toimii The Institute of Integrative Health Yhdysvaltain Baltimoresta (TIIH.org).

Lisätietoja:
Taiteiden tiedekunnan kuvataiteen professori Jaana Erkkilä-Hill
jaana.erkkila-hill(at)ulapland.fi


LY / TTK / LP