Maarit Lammelan kokeelliset keramiikkaveistokset Katve I -galleriassa avautuvassa näyttelyssä kertovat taiteilijan kamppailusta rintasyöpää vastaan. Otos teoksista.

Galleria Valo

Juha Pekka Matias Laakkonen:
Lakeija
16.12.2021–16.1.2022
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna: ma-su klo 10–18 31.12.2021 asti,
24.12. suljettu, 1.1.2022 alkaen ti-su klo 10–18
Vapaa pääsy.

Tästä maasta nousee kivet pintaan. Samalla kaatuvat lähes kaikki puut. Puista suurin osa katoaa. Jotkut jäävät juurisolmuineen maahan. Jää myös muutama irrallinen, tunnistamaton osa. Ne ovat kuorettomia ja niistä on poistettu oksat. Ne ovat tasapaksuja, tylppäpäisiä, pyöreitä, pehmenneitä, lahoavia ja painavia siirtää.

Sitten on se, mikä ei lahoa. Se, missä ei kasva oksia, mikä ei ole kiinni maassa, minkä varressa ei näy syviä uurteita, mikä asuttaa tätä nimellistä tilaa ja puhuu.

On kolme puuta. Ensimmäinen, Toinen ja Kolmas.

Ensimmäisen talutan kävelykeppinä metsästä esiin ja sisätiloihin. Se on sisään tuotaessa suora ja haisee haavoistaan. Yritän siistiä sitä, vuolla siroksi ja sileäksi. Se vääntyy sillä välin kun nukun, tai olen muuten vaan toisaalla. Yritän vuolla sitä suoraksi. Tiedän ongelman olevan se, että olen tuonut sen sisälle. Sen otepää on haljennut. Lopulta se on niin ohut, ettei se enää vuolemalla suorru. Yritän kuitenkin. Sitten se katkeaa. Kaiverran halkeaman pois. Tällöin kepistä irtoaa toinen pätkä. Keppi on nyt kolmessa osassa ja kevyt kuin lintu, sileä ja siro. Yhdessä käsi-, toisessa maakosketus. Kolmannessa niiden välinen yhteys.

Järjestelen kiviä lattiaksi kunnes maa jäätyy ja kivet siihen kiinni. Maisema peittyy lumeen. Ajattelen rakentavani ahkion lattian siirtämistä varten. Näen Toisen ensimmäisen kerran. En huoli sitä kokoamieni riukujen joukkoon. Se on niihin verrattuna liian itsenäinen. En tohdi julistaa sitä yhdeksi muista.

Lumi sulaa ja kivet paljastuvat. Tutustun Kolmanteen yrittäessäni siirtää sitä. Se on suuri ja raskas, symmetrinen ja laho. Perkaan siitä esiin terveen sisuksen.

Maa jäätyy ja lattia hautautuu jälleen lumeen. Halkaisen Kolmannen pituussuunnassa, kannan sisätiloihin ja koverran sen molempiin puolikkaisiin Ensimmäisen osille sopivat piilot. Asetan osat niille sijoille ja puristan käsissäni puolikkaat yhteen, Ensimmäisen sisäänsä kätkeväksi sauvaksi. Talutan itseni siihen tukeutuen takaisin metsään.

Metsässä halkaisen myös Toisen ja koverran sen ontoksi. Sovitan Kolmannen – Ensimmäinen sisällään – Toisen sisälle. Tuon tämän, toteeminne, teille kaupunkiin näytille.

Kyllä, kivetkin järjestäytyvät kevään tullen takaisin maan sisään.


_____________________________
Juha Pekka Matias Laakkonen



Galleria Katve I

Maarit Lammela:
Best year ever
16.12.2021–16.1.2022
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna: ma-su klo 10–18 31.12.2021 asti,
24.12. suljettu, 1.1.2022 alkaen ti-su klo 10–18
Vapaa pääsy.



Maarit Lammela: Viha. 2021. Keramiikkaveistos, 38 x 20 cm.


Maarit Lammelan Best year ever -näyttelyssä on esillä kokeellisia keramiikkaveistoksia. Veistokset ovat syntyneet taiteilijan kamppailusta rintasyöpää vastaan. Kamppailun keskellä taiteella on ollut voimaannuttava rooli, ja näyttelyssä esillä olevat teokset ovat läpikäytyjen tunteiden ilmentymiä.

Veistokset ovat terapeuttisia kokeiluja, joista jokaisella on oma tunnetilansa. Teokset ovat heijastumia kokemuksista, suuren surun tunteesta, ilosta ja elämän halusta, suuresta taistelusta terveyden puolesta sekä hulluttelusta ja seikkailusta.

Maarit Lammela on aikaisemmalta koulutukseltaan kuvataiteilija. Nykyään hän opiskelee taiteen maisterin opintoja teollisen muotoilun koulutusohjelmassa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Lisätietoja:
Maarit Lammela, mlammela(at)ulapland.fi



Galleria Katve II

Juho Jusslin, Emmi Kairenius ja Elisa Pölönen:
Latvavedet
16.12.2021–16.1.2022
Arktikum, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna: ma-su klo 10–18 31.12.2021 asti,
24.12. suljettu, 1.1.2022 alkaen ti-su klo 10–18
Vapaa pääsy.



Juho Jusslin, Emmi Kairenius & Elisa Pölönen: Latvavedet, 2020.


Latvavedet on kolmen tekijän yhteistyönä toteuttama videoteos. Teoksen nimi viittaa luonnossa ilmenevään virtaukseen ja veden kulkusuuntaan. Vesireittien alkupään vedet, eli latvavedet virtaavat kohti suurempia vesistöjä, kasvaen hiljalleen. Ne toimivat ohjaajina vedenkävijöille silloin, kun kulku ei ole tuttua tai suuntaa on etsittävä uudelleen.

Videoteoksessa kulkija kohtaa muuttuvan, alkukeväisen Kemijoen, jota seuraamalla hän yrittää löytää suunnan myös itsestään. Muutos tapahtuu haparoiden, usein hiljaa huomaamatta ja harvoin ilman ristiriitoja. Talvisen maiseman siirtymä kohti kevättä on kaivattu, kaunis ja haikea. Samalla arktisen maiseman katoavuus on silminnähtävä, karu ja kiihtyvä.

Latvavedet on kuvattu Rovaniemen vesistöjen äärellä keväällä 2020. Teos on toteutettu osana elokuvakasvatuksen kurssia, joka kuuluu Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmaan.

Lisätietoja
Juho Jusslin: jjusslin(at)ulapland.fi
Emmi Kairenius: ekaireni(at)ulapland.fi
Elisa Pölönen: epolonen(at)ulapland.fi


LY / TTK / LP