Taiteiden tiedekunnan uutiset
lapsuudenloppu_seppokuivakarinarkisto.jpg
Kuva: Seppo Kuivakarin arkisto. Kuvassa Lapsuuden loppu- yhtyeen Seppo Kuivakari (laulu), Jaakko Palviainen (basso) ja Esa Liukkonen (rummut & piano).

Tämän yön tää kylä on meidän

5.3.2018

Svart Records julkaisee perjantaina 23.3.2018 pitkäsoitollisen suomalaisen punkin ensimmäisen aallon pimennossa eläneitä kappaleita. Kokoelmalla on mukana myös ylitorniolainen Lapsuuden loppu- yhtye vuonna 1980 äänitetyllä kappaleella Tämän yön on tää kylä meidän. Yhtyeen laulajana toiminut lehtori Seppo Kuivakari muistelee aikaansa yhtyeessä.

Veritahroja – Suomi-punkin salatut sävelet 1979–1983 -levy kokoa yhteen aiemmin hajanaisissa lähteissä julkaistuja lauluja, jotka ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. Albumin 15:sta laulua täydentää 56-sivuinen informatiivinen liitevihko, joka esittelee biisien taustalla olevien bändien tarinat.

Kokoelmalla on mukana myös ylitorniolainen Lapsuuden loppu- yhtye kappaleella Tämän yön on tää kylä meidän. Yhtyeessä laulajana toiminut Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taide- ja viestintäaineiden lehtori ja tutkija Seppo Kuivakari muistelee yhtyeessä vietettyä aikaa osana tiettyä elämänvaihetta.

— Olennaisin asia liittyi tietyn iän puitteissa tapahtuneeseen orientoitumiseen nuorisokulttuuriin ja 70-luvun lopussa se energisin alue oli punk-skene, joka tuolloin ympäri maailmaa alkoi rakentumaan. Koko ajan siinä on kuitenkin ymmärrys siitä, että se ei tule olemaan mikään pysyvä juttu vaan liittyy tiettyyn elämänvaiheeseen, Kuivakari kertoo.

Syksyllä 1979 perustettu Lapsuuden loppu hajosi loppuvuodesta 1981. Kuivakari ei jatkanut musiikin parissa yhtyeen hajottua.

— Monien eteen tuli elämän valintatilanne. Piti lähteä opiskelemaan eri paikkakunnille ja jokaiselle tuli uudet intressit korvaamaan se aika, jonka puitteissa yhdessä aiemmin toimittiin, Kuivakari toteaa.

Veritahroja-albumi on laaja dokumentti, jossa kaikuu musiikillisesti niin 82-hardcoren juuret kuin suloisimmat punk-pop sävellykset. Tämän yön on tää kylä meidän –singlestä otettiin aikoinaan parinsadan kappaleen painos. Kuivakari korostaakin Veritahroja-albumin kulttuurihistoriallista merkitystä.

— Olennaista on ymmärtää historiallinen konteksti jossa levyllä mukana olleet kappaleet ovat syntyneet. Kappaleet ovat tietyllä tavalla aikansa lapsia ja sikäli kun niitä haluaa ymmärtää, on syytä perehtyä tuon aikakauden ajattelutapoihin ja kulttuurisiin muotoihin, Kuivakari kertoo. Tästä levyn mukana tuleva liitevihkonen myös kertoo.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa Kuivakari aloitti työt vuonna 1994. Sitä ennen hän oli kuitenkin käynyt Lapin yliopistossa opettamassa ja toiminut myös muissa mediakulttuurin koulutusohjelmaan liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä.

Kuivakari on opiskellut kirjallisuustiedettä Oulun yliopistossa ja valmistunut taiteiden lisensiaatiksi Lapin yliopistosta 1999. Ensimmäinen kaunokirjallinen teos Valon kääntöpiiri ilmestyi vuonna 2012 ja toinen lyhytproosateos Hyönteisten epilogi vuonna 2016.

— Lapsuuden loppu yhtyeen aikoihin osallistuin sanoitusten tekemiseen. Kirjallinen ilmaisutapa alkoi enemmän viehättää ja lopulta sitten vuosien päästä tapahtui erilaisten asioiden yhteenliittymiä joiden puitteissa oma kirjallinen ääni alkoi muotoutua ja sitä kautta myös kirjat syntyivät, Kuivakari kertoo.

Tutkijana Kuivakari on erikoistunut teknologioiden kulttuurihistoriaan sekä erityisesti erilaisten simulaatio- ja peliteknologioiden historiallisiin kehitysvaiheisiin.

LaY/Viestintä/J-EK