Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK
Taiteiden tiedekunnan uutiset
 
Mari_Suoheimo_väitös_2020_web.png

Väitös: Palvelumuotoilun ilkeät ongelmat

8.9.2020

Elämme maailmassa, jolle ovat tyypillisiä globaalit ilkeät ongelmat, kuten koronapandemia, syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja ympäristön saastuminen. Yhteistä näille ongelmille on, että niillä on monimutkaisia yhteiskunnallisia kytköksiä eivätkä ne ole yksinkertaisesti ratkaistavissa. TM Mari Suoheimon väitöskirja “Approaching Wicked Problems in Service Design” kuvailee, millaisen haasteen ilkeät ongelmat asettavat palvelumuotoilulle ja tarjoilee työkaluja helpottamaan palvelumuotoilijoiden työtä ilkeiden ongelmien parissa.

Globaalit ilkeät ongelmat liittyvät usein julkisiin palveluihin, kuten opetus-, terveys- ja sosiaalialalla esimerkiksi työttömyyteen tai syöpähoitoihin. Kun näitä ongelmia lähdetään ratkomaan, palvelumuotoilijan tehtävänä on fasilitoida yhteiskehittämistä ja huolehtia siitä, että ongelmia tarkastellaan riittävän kokonaisvaltaisesti. Tehtävä on haastava, ja Suoheimo pureutuukin väitöskirjassaan muun muassa etsimään ilkeille ongelmille kehitettyjä työkaluja ja strategioita.

Ongelman kartoittaminen ja työkalujen valinta

Ilkeille ongelmille on tyypillistä, että osapuolet ovat eri mieltä ongelmasta sekä siitä, miten sitä tulisi lähestyä. Suoheimo testasi työssään Robert E. Hornin kehittämää Mess MapTM- työkalua. Se auttaa erityisesti visuaalisessa ongelmankartoituksessa, kun prosessiin osallistuu yhtä aikaa monia eri osapuolia. Usein epäselvyydet katoavat, kun osapuolet saadaan yhdessä keskustelemaan ongelmista. Yhteisen kartoituksen avulla osallistujat voivat ymmärtää paremmin oman roolinsa ja havaita myös sen, että jotkut tärkeät osa-alueet eivät kenties ole kenenkään vastuulla. Suoheimo testasi kartoitusta Barentsin alueen rajat ylittävässä liikkuvuussuunnittelussa, johon osallistui kaikkiaan viisi alan hanketta.

Osana tutkimusta Suoheimo kehitti kollegoidensa Rosana Vasquesin ja Piia Rytilahden kanssa myös ”Iceberg Model of Design Problems” -mallin, joka auttaa ymmärtämään ilkeiden ongelmien kompleksisuuden eri tasoja.

– Mallia voi hyödyntää palvelumuotoilun ohella myös muilla muotoilualoilla, kuten muutosmuotoilussa, sosiaalisessa muotoilussa tai kestävän kehityksen muotoilussa, Suoheimo kertoo.

Malli auttaa valitsemaan ne lähestymistavat ja työkalut, jotka parhaiten soveltuvat kullekin eri ongelmatasolle.

Pitkäjänteisyyttä politiikkaan ja rahoitusinstrumentteihin

 Ilkeiden ongelmien kehittämistyö tapahtuu usein yhteiskunnan makrotasolla: poliittinen päätöksenteko kytkeytyy tiiviisti julkisiin palveluihin, ja usein palveluita ohjaavat myös kansalliset ja kansainväliset lait sekä normit. Tästä asetelmasta seuraa, että kehittämistyö voi kestää vuosikymmeniä.

– Ilkeitä ongelmia ei tulisi ajatella lyhytjänteisesti tai projektimaisesti. Kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä niin asian parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta kuin poliittiselta päätöksenteolta – vaikka hallitukset vaihtuvat, Suoheimo painottaa.

Nykyiset ilkeiden ongelmien tutkimuksessa käytettävät rahoitusinstrumentit näin ollen ovat hieman kyseenalaisia, sillä niiden kesto vaihtelee puolesta vuodesta neljään vuoteen.

Ilkeät ongelmat eivät ole maailmasta katoamassa. Suoheimon tutkimus antaa perusteita muuttaa palvelumuotoilun lähestymistapoja ilkeiden ongelmien käsittelemisessä. Lisäksi on tärkeää jatkaa keskustelua siitä, miten varmistamme palvelumuotoilulle riittävän taloudellisen ja poliittisen tuen ilkeiden ongelmien kehittämistyöhön.

Tietoa väittelijästä

Mari Suoheimo valmistui taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2010. Suoheimo sai Lapin Kulttuurirahaston apurahan vuodeksi 2018, mikä mahdollisti väitöskirjan tapaustutkimuksen. Suoheimo on työskennellyt väitöskirjansa aikana palvelumuotoilun tutkimusryhmässä ja alan tutkimushankkeissa. Ennen jatko-opintoja hän toimi markkinoinnin analyytikkona monikansallisessa yrityksessä. Lisäksi hän on työskennellyt freelance-toimijana omassa muotoilun mikroyrityksessään. Kolme vuotta kestäneen väitöskirjatyön aikana Suoheimo on tehnyt yhteensä kahdeksan tieteellistä vertaisarvioitua julkaisua.

Katso Mari Suoheimon YouTube-video, jossa hän esittelee väitöstutkimustaan:
https://youtu.be/GNgTln-VW8c

Tietoa väitöstilaisuudesta

Väitöskirja “Approaching Wicked Problems in Service Design” tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan suostumuksella luentosalissa 3, syyskuun 18. päivänä 2020 klo 12.00.
Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Koria, Loughborough University London ja kustoksena professori Kaarina Määttä, Lapin yliopisto.

Väitöstä voi seurata verkossa: https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos/

Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu (COVID-19 tilanteen sen salliessa).

Lisätietoja

mari.suoheimo(at)ulapland.fi
marisuoheimo(at)gmail.com
040 686 3988

Tietoja julkaisusta

Mari Suoheimo: ”Approaching Wicked Problems in Service Design”. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 286, ISBN 978-952-337-223-8, ISSN 1796-6310, Lapin yliopisto, Rovaniemi 2020.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-223-8