Galleria Lyhdyssä nähdään sisustus- ja tekstiilimuotoilun opiskelijoiden suunnittelemista kuoseista koostuva mustavalkoinen tekstiiliteos. Kuvassa yksityiskohta Suvi Laakkosen suunnittelemasta Rantuja rajamailla -kuosista. Kuva: Ritva Jääskeläinen.

Galleria Seinään tulee esille Havu Tervakankaan maalauksia, jotka käsittelevät elämää ilman sääliä, liikkuvaa elämäntapaa sekä sen tuomaa tuskaa. Galleria Hämärässä avautuvassa Jenni Määtän ja Maria Patrikaisen yhteisnäyttelyssä nähdään kierrätysmateriaaleista, äänistä ja elävistä organismeista koostuva vuorovaikutuksellinen installaatioteos.

Taiteilijaryhmä 720° valloittaa Galleria Kilon järjestyksessään kolmannella yhteisnäyttelyllään, jonka inspiraationa ja lähtökohtana toimivat taiteilijaryhmän jäsenten lapsena tekemät kuvat. Galleria Lyhtyyn tulee esille sisustus- ja tekstiilimuotoilun opiskelijoiden suunnittelemista kuoseista koostuva mustavalkoinen jacquard-kudottu tekstiiliteos.

Galleria Kopiossa avautuva Amna Qureshin näyttely esittelee tutkimustuloksia Lapin yliopistossa kesällä 2021 järjestetystä lasten työpajasta, jonka aikana tutkittiin visuaalisen lukutaidon merkitystä sekä lasten kehittymistä luovina visuaalisina ajattelijoina. Galleria Kajossa nähdään Sari Huttusen luonnosmaisia origamiteoksia, joiden lähtökohtina toimivat erilaiset rakennelmat ja rakennukset eri puolilta maailmaa.

Näyttelyt ovat esillä 27. tammikuuta asti.



Galleria Seinä

Havu Tervakangas:
Wildside of the memory
12.–27.1.2022
Avajaiset tiistaina 11.1.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Havu Tervakangas: otos teoksesta Sotatila rauhassa. 2021. Öljyväri, sekatekniikka.


Näyttely esittelee Havu Tervakankaan Rovaniemen omakotitaloyhteisössä tekemää taidetta vuodelta 2021. Taide syntyi syvässä yksinäisyydessä ja hyvin intuitiivisella tavalla.

– Taiteellinen prosessi ja sen jatkumo jäivät leijumaan kysymykseen, että missä ja milloin taas olen tämän elämänvaiheen jälkeen. Silloin ymmärsin jatkaa. Omassa huoneessa ja yhteisissä tiloissa mustepurkkien ja lamppujen loisteessa myöhäissyksyllä ilman taiteellista visiota tulevaisuuden harmaudesta, Tervakangas kertoo teostensa syntyprosessista.

Teokset peilaavat ihmisiä, joiden elinkaari on muuttunut varjoisan elinkaaren jälkeen parempaan päin – kaikki on muuttunut paremmaksi ja valoisammaksi – olematta kuitenkaan sen kummoisemmin, vaan päinvastoin pahemmin. Elämää ilman sääliä, liikkuvaa elämäntapaa ja sen tuomaa tuskaa. Kirkkautta kaiken rappion keskellä ja sen jälkeen.



Havu Tervakangas: otos teoksesta Pyhä kiertolainen. 2021.


– Taideteokset kuvaavat ihmispelkoani etenkin satutetuissa ja huuruisissa ihmissuhteissa ollessani. Itsemurha-ajatuksia, huumeita, mielensairauksia, narsismia, henkistä väkivaltaa, fyysistä väkivaltaa, raiskauksia, lapsen menetyksiä, medikalisaatiota, Tervakangas kuvailee.

Havu Tervakangas on taiteen kandidaatiksi ja maisteriksi opiskeleva 29-vuotias nainen, itseoppinut taidemaalari ja designeri.

Lisätietoja:
Havu Tervakangas, jtervaka(at)ulapland.fi



Galleria Hämärä

Jenni Määttä ja Maria Patrikainen:
Elonkehä
12.–27.1.2022
Avajaiset tiistaina 11.1.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Jenni Määttä ja Maria Patrikainen: yksityiskohta Elonkehä -installaatiosta. 2021. Sekatekniikka. Kuva: Maria Patrikainen


Elonkehä on Jenni Määtän ja Maria Patrikaisen kierrätysmateriaaleista, äänistä ja elävistä organismeista koostuva vuorovaikutuksellinen installaatio. Näyttelyn nimi Elonkehä merkitsee tekijöilleen kaiken inhimillisen ja ei-inhimillisen yhteyttä toisiinsa. Näyttelytilaan rakentuva kehämäinen installaatio visualisoi tutkija-taiteilijoiden matkaa kohti posthumanismin ja uusmaterialismin ymmärrystä.

– Perinteisesti taiteelliseen työhön ryhtyessämme nostamme esille siveltimet ja piirtimet ja ryhdymme toteuttamaan henkilökohtaisia visioitamme maalaten tai piirtäen. Mitä prosessille tapahtuu, kun keskiöön nouseekin tekijän sijaan materiaali? Mistä materiaalimme on peräisin, kuinka se vaikuttaa työskentelyymme, mitä uutta se voi opettaa meille itsestämme? Prosessiin kuuluu olennaisena osana uudenlaiseen taiteelliseen tekemiseen heittäytymistä ja samalla kontrollista luopumista, Määttä ja Patrikainen kuvailevat.

Näyttely on osa taideperustaisen toimintatutkimuksen piiriin kuuluvaa pro gradu -tutkielmaa, jonka keskiöstä löytyvä posthumanismi kyseenalaistaa ihmisen erityisaseman suhteessa muuhun olevaan. Aiheen käsitteleminen on saanut taitelijat tarkastelemaan kriittisesti myös omaa maailmankuvaansa.

Lisätietoja:
Maria Patrikainen, mpatrika(at)ulapland.fi, 040 743 9870
Jenni Määttä, jemaatta(at)ulapland.fi, 044 205 0456



Galleria Kilo

Taiteilijaryhmä 720°
Hymyjalkaisia ja muurahaisleijonia
12.–27.1.2022
Avajaiset tiistaina 11.1.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Siiri Koposen lapsena piirtämä kuva vuodelta 2000. 14,8 x 10,5 cm.


Taiteilijaryhmä 720° valloittaa Galleria Kilon tammikuussa kolmannella näyttelyllään. Taiteilijaryhmän jäseniä ovat Inkeri Kinnunen, Siiri Koponen, Anniina Miettinen, Mirjami Perämäki, Venla Sillanpää ja Carita Sulkava.

Näyttelyn inspiraationa ja lähtökohtana ovat jäsenten lapsena tekemät kuvat. Teosten kautta pohditaan lapsen välitöntä ja rehellistä kuvallista ilmaisua suhteessa nykypäivään. Millaisia kuvia taiteilijaryhmän jäsenet vuosituhannen vaihteessa tekivät? Millaisia tekijöitä heistä on tullut? Piirtimet, siveltimet ja sakset viuhuvat värikylläisyyden ja värittömyyden paleteilla.

Mukana kulkevat silloin puhuttaneet teemat, rakkaat aiheet, into sekä tekemisen ja kertomisen välitön ilo. Lapsuuden teoksista on löydettävissä toistuvia kiinnostuksen kohteita ja kuvia selaillessa on nähtävissä jatkumoa: aiheiden tärkeinä säilymistä ja muuttumista.

Lisätietoja:
Inkeri Kinnunen, ikinnune(at)ulapland.fi, 040 419 6816
Siiri Koponen, siirimariakoponen(at)gmail.com, 050 465 7394
Anniina Miettinen, anmietti(at)ulapland.fi, 044 589 6534
Mirjami Perämäki, mperamak(at)ulapland.fi, 045 844 5090
Venla Sillanpää, vesillan(at)ulapland.fi, 045 105 6996
Carita Sulkava, csulkava(at)ulapland.fi, 044 276 9673



Galleria Lyhty

Mustavalkoinen
12.–27.1.2022
Avajaiset tiistaina 11.1.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Kuvassa ylhäältä alas: Jutta Jääskö: Tamara, Julia Elo: Laced-up, Emma Mikkonen: Auringonloppu sekä Aada Mäkinen: Elämän ulkopuolella. 2021. Kuva: Ritva Jääskeläinen.


Mustavalkoinen jacquard-kudottu tekstiili koostuu sisustus- ja tekstiilimuotoilun opiskelijoiden suunnittelemista kuoseista. Keväällä 2021 opiskelijoiden tehtävänä oli Kudotut sisustustekstiilit -opintojaksolla suunnitella jacquard-kudottu tekstiili, jonka lähtökohtana toimi vanhassa suomalaisessa valokuvassa esillä oleva tekstiili.

Opiskelijat valitsivat valokuvan joko omasta kuva-arkistostaan tai Museoviraston vapaasti käytettävistä valokuvista. Valokuvat rajautuivat vuosien 1860–1960 välille. Opiskelijat analysoivat valokuvia ja tarkastelivat niissä olevien tekstiilien kuvioaiheita, joiden pohjalta he suunnittelivat uuden kaksivärisen kuosin. Mustavalkoiset kuosit on kudottu samaan kankaaseen peräjälkeen. Kangas on monikäyttöinen ja sitä voidaan tarkastella molemmin puolin. Mustavalkoinen jacquard-tekstiili on kudottu teollisesti K&H Annala Oy:ssä.

Näyttelyyn osallistuvat kuosisuunnitteljiat Julia Elo, Kirsi Eskelinen, Maire Heikkinen, Tiia Heiskanen, Alisa Huhtalo, Venla Hämeenniemi, Jutta Jääskö, Tanja Korva, Suvi Laakkonen, Tiina Lamminen, Johanna Lintilä, Jane Meitus, Emma Mikkonen, Aada Mäkinen, Fanni Tamminen ja Elina Vasko. Kudotut sisustustekstiilit -opintojakson ohjaavana opettajana toimi Ritva Jääskeläinen.

Lisätietoja:
Sisustus- ja tekstiilimuotoilun yliopisto-opettaja Ritva Jääskeläinen, ritva.jaaskelainen(at)ulapland.fi, 040 484 4255



Galleria Kopio

Amna Qureshi:
Visuaalisen muotoiluajattelun yhdistäminen uudenlaisiin luoviin
prosesseihin parantaa lasten visuaalista lukutaitoa
12.–27.1.2022
Avajaiset tiistaina 11.1.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Tutkimukseen osallistuneiden lasten löydetyistä luonnonesineistä tekemiä Mandaloita. 2021. Kuva: Amna Qureshi


Visuaalisen lukutaidon ala on kasvanut nopeasti, koska se auttaa stimuloimaan visuaalisen ajattelun käsitteellistä prosessia. Ihmiset ovat aina nauttineet visuaalisista ärsykkeistä, mutta uuden sukupolven lapsilla on mahdollisuus saada voimakkaampi visuaalinen kokemus kuin edellisen sukupolven lapsilla. Sen altistuksen myötä nykypäivän lapsilla on hyvät mahdollisuudet luoda omaa polkuaan visuaalisina ajattelijoina.

Näyttely esittelee tutkimustuloksia Lapin yliopistossa vuonna 2021 pidetystä lasten kesätyöpajasta osana AMASSin Euroopan laajuista testialustaa ja Horizon 2020 -rahoitteista tutkimushanketta. Työpajan aikana tutkittiin visuaalisen lukutaidon merkitystä sekä uudenlaisten luovien prosessien yhdistämistä luonnollisiin ympäristöihin, esimerkiksi mandalan tekoon löydetyistä luonnonesineistä.

Tuloksena löydettiin uudenlainen idea, joka helpottaa lasten kehittymistä luoviksi visuaalisiksi ajattelijoiksi integroimalla visuaalisen muotoilun ajattelua epävirallisessa koulutusympäristössä. Tämän tutkimuksen keskeinen tarkoitus on tutkia nuorten lasten ääniä hyödyntävää visuaalista oppimista ja kehittää visuaalisen muotoilun ajattelumenetelmiä, joita nuoret opiskelijat voivat soveltaa luovaan ja reflektoivaan lähestymistapaan, mikä parantaa samalla heidän visuaalista lukutaitoaan.

Amna Qureshi on tohtoriopiskelija Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Lisätietoa:
Amna Qureshi
aqureshi(at)ulapland.fi



Galleria Kajo

Sari Huttunen:
Origamin estetiikkaa arkkitehtuurissa
12.–27.1.2022
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Sari Huttunen: Centre for Sustainable Energy Technologies


Japanilainen origami on yli 500 vuotta vanha paperintaittelutekniikka. Tänä päivänä origami on kansainvälisesti arvostettu taidemuoto. Tekniikkaa on tutkittu runsaasti myös matematiikan näkökulmasta, ja sitä käytetäänkin erilaisissa teknisissä innovaatioissa lääketieteestä avaruusteknologiaan. Arkkitehtuurissa origamin tekniikoita käytetään lujittamaan rakenteita, mutta myös esteettisenä ilmaisuna.

Näyttelytöihin on valittu muutamia erilaisia rakennelmia ja rakennuksia ympäri maailmaa, joiden julkisivujen ulkomuodoissa näkyy origamin estetiikan vaikutus. Näiden pohjalta on syntynyt luonnosmaisia teoksia, joissa on käytetty erilaisia origamin käsintaittelutekniikoita sekä origamin variaatiota, kirigamitekniikkaa. Teosten rinnalla olevat piirustukset kuvaavat lähtökohtana olevia rakennuksia tai rakennelmia.



Sari Huttunen: Park Pavilion


Sari Huttunen on sisustusarkkitehti ja sisustusalan ammatillinen opettaja Raahesta. Huttunen on asunut ja työskennellyt aiemmin useita vuosia Japanissa, jolloin hän tutustui origamiin taidemuotona. Näyttely on Huttusen sisustus- ja tekstiilimuotoilun koulutusohjelman pro gradu -tutkielman taiteellinen osio.

Lisätietoja:
Sari Huttunen
sarhuttu(at)ulapland.fi


LY / TTK / LP