Ohjauskäytänteet ja akateemisen yhteisön jäsenyys

Lapin yliopistossa väitöstutkimuksen ja jatko-opintojen ohjauksen lähtökohtana on väitöskirjatutkijan aktiivinen rooli akateemisen yhteisön täysivaltaisena jäsenenä. Väitöskirjatutkijalla on ammatillinen oikeus ja velvollisuus osallistua akateemisen yhteisön ylläpitämiseen ja kehittämiseen työnantajasta ja/tai rahoituslähteestä riippumatta. Tutkijoiden eurooppalainen peruskirja sisältää periaatteita tutkijoiden ja heidän työnantajiensa tai rahoittajiensa velvollisuuksista ja oikeuksista.

Tiedekunta määrää jokaiselle väitöskirjatutkijalle vähintään yhden ohjaajan jo jatko-opiskelijaksi hyväksyttäessä. Väitöskirjatutkijaa ja ohjaajia kannustetaan luomaan ja ylläpitämään säännölliseen ja suunnitelmalliseen vuorovaikutukseen sekä aktiiviseen yhteistyöhön perustuva ohjaussuhde. Ohjausjärjestelyillä pyritään tukemaan tutkijan kehittymistä itsenäiseksi ja vastuulliseksi akateemisen yhteisön jäseneksi. Tukea kannustetaan hakemaan ja tarjoamaan erityisesti jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin määritetään usein koko prosessin suuntaa.

Väitöskirjatutkijoiden osallistaminen opetus- ja ohjaustyöhön on suotavaa jo jatko-opintojen alkuvaiheesta lähtien. Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan päätyönään väitöskirjaa tekevän tutkijan osallistuminen opetustoimintaan ja muihin tehtäviin tulee mitoittaa niin, että väitöskirja on mahdollista saada valmiiksi suunnitellussa aikataulussa. Soveltamisohjeena opetukseen suunnattavasta työajasta pidetään 5 % kokonaistyöajasta, ja opetuksen tulisi mahdollisuuksien mukaan liittyä omaan tutkimusalaan.

Virallisen ohjaajan tai ohjaajien lisäksi yhteisöllistä tukea jatko-opintoihin ja tutkijaksi kasvamiseen saa myös vanhemmilta opettaja-tutkijoilta seminaareissa, opintojaksoilla ja mentoroinnin kautta. Mentorointi tarkoittaa tässä yhteydessä kokeneempien tutkijoiden epämuodollista tukea ja kokemustiedon jakamista nuoremmille kollegoilleen. Mentorit eivät ota osaa väitöstutkimuksen ohjaukseen vaan auttavat hahmottamaan yleisempiä, ammatillisia haasteita sekä neuvovat muissa tohtoroitumispolun kysymyksissä, kuten julkaisuprosessissa, verkostoitumisessa ja akateemisissa perinteissä. Mentoroinnin kautta kokeneemmat kollegat jakavat tietoaan myös ajankohtaisista aiheista, joista heillä on tyypillisesti ensikäden tietoa akateemisten ja yhteiskunnallisten asiantuntijarooliensa kautta.

Ohjaajien ja mentoreiden ohella tutkijan uran kehittymistä tukevat myös yliopiston monet yksiköt palveluidensa kautta. Muun muassa kirjasto, viestintä, kansainväliset asiat, tutkimuksen palvelut, ja tutkijakoulun tiimi auttavat erilaisissa tutkijan uraan liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää tutkimuksen palveluista >

Ohjaussopimus

Ohjaajan ja väitöskirjatutkijan välinen ohjaussopimus
• on dokumentti, joka kuvaa väitöskirjatutkijan ja ohjaajien välisiä vastuita ja velvollisuuksia sekä työnjakoa
• avaa väitöskirjatyön ja tohtoritutkinnon etenemiseksi sovittuja toimintatapoja ja aikatauluja
• täydentää väitöskirjatutkijan jatko-opintosuunnitelmaa (JOPS)
• konkretisoi yliopiston suosituksia hyvistä ohjauskäytännöistä.

Lue lisää ja lataa ohjaussopimuspohja >

Jatko-opintosuunnitelma - JOPS

Jatko-opintosuunnitelma (JOPS) on väitöskirjatutkijan suunnitelma tohtorintutkinnon suorittamisesta. Lapin yliopistolla on käytössä JOPS-lomake; lomake on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Tohtorintutkintoon sisältyvien opintojen lisäksi väitöskirjatutkija hahmottelee lomakkeeseen esimerkiksi omia urasuunnitelmiaan ja reflektoi edistymistään tohtoroitumispolun aikana.

Lomaketta voi käyttää työkaluna ohjaajien ja väitöskirjatutkijan vuosittaisessa keskustelussa tohtorinopintojen etenemisestä.

Suositukset ohjauskäytännöiksi

Hyvä ohjaussuhde on yksi onnistuneen väitöskirjatutkimuksen perusedellytyksistä. Suositusten lähtökohtana on tukea väitöskirjatutkijan aktiivista roolia akateemisen yhteisön täysivaltaisena jäsenenä. Tavoitteena on ohjaussuhde, joka perustuu väitöskirjatutkijan ja ohjaajien säännölliseen ja suunnitelmalliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Suosituksissa hahmotellaan osapuolten vastuut ja velvollisuudet yleisellä tasolla. Käytännön ohjausjärjestelyt vaihtelevat tiedekunnittain ja tapauskohtaisesti.

Lue suositukset >