Gáhttalámppáid čuovggas cahkkehanbierggas bisána šealgájeaddji rakeahtta vulobeallai... FUM! Go čuotnamat girdet riššasággerakeahtta maŋŋeoasis, rakeahtta girdá áibmui ja seaivu moatti mehtera duohkái. Báhčin lea lihkostuvvan.

Rakeahttarieggá Riššasággerakeahtta gárven lea álki, muhto gáibida dárkilvuođa. Folios čuohpaduvvon ruŋggut dahje nađat gissojuvvojit dárkilit grillensákki birra. Riššasákki geažis lea ávnnas mii buollá herkket, dat stellejuvvo dieđarieggá oassálasti stáđis gieđaiguin fuolalaččat áiddo ráhkaduvvon ruŋggu dahje nađa geahčái. Vel giessan, čavgen ja soajáid sadjái bidjan. Rakeahtta lea gárvvis girdimii. Muhtin áigge geažes huksema maŋŋá leat čoahkis jo nuppelogi rakeahtta.

Rakeahtta báhččojuvvo olgun. Gárvves riššasággerakeahtta lea stellejuvvon báhčinvuloža ala, mii lea ráhkaduvvon garrabáhpáris ja grillensákkis. Rakeahtta stellejuvvo vuolgit dan guvlui, gos lea rabas áibmu. Rieggá oassálastit čuvvot báhčima rakeahtta duogábealde. Guhkedáláš cahkkehanbierggas lea bagadalli gieđas. Sáddema rehkenastin, ja bagadalli stelle cahkkehanbiergasa rakeahtta geaži vulobeallai...

Rakeahttarieggá Riššasággerakeahttat girde vuosttaš háve Roavvenjárgga Saari skuvllas jagis 2015. Mun ledjen doppe mielde bagadallin go čađahin LUMA-guovddáš Lappi LUMA-rieggá kurssa oassin mu luohkkáoahpaheaddjeoahpuid. Máŋggaid báhčimiid searvvis ledje máŋga báhčima mat báhce čuožžut báhčinstellegiidda. Čájehuvvui, ahte buoremusat doaimmai rakeahtta, mas lei fuolalaččat gokčojuvvon geahči ja čavgadit gissojuvvon ruŋgu dahje nađđa.

Lea čájehuvvon, ahte rakeahtta doaibmá maiddái Rakeahttarieggá olggobealde. Riššasággerakeahttat leat girdán Lappi universitehta hárjehallanskuvlla šiljus, Lappi StarT-festivála dieđabargobájis ja smávit joavkkus bartta šiljus.

Pekka Muotka

>Alkuperäinen lähde

>Huksen

>Mihtideamit

>Man guhkás du rakeahttat girdet?

>Dutkamuš boaldámuša buollimis

Lieggaáibmospáppa huksen silkebáhpiris gáibida veaháš dárkilvuođa, muhto go lieggaáibmospábba loktana áibmui, lea dat huksejeaddjái buoremus bálkkašupmi.

"Dat girdá allagassii! Leago doarvái báddi? Dál dat buollái ja gahččá, váldet gova!"

Rakeahttarieggá maŋimuš deaivvadeapmi lei vurdojuvvon ja oassálastit ledje gealdagasas. Rieggá oassálastit ledje huksen lieggaáibmospáppaideaset jo vahkkuid árabut, ja boađusin lei dán rádjai guokte geahččalangirdima, main nubbi buollái biekka siste ja nubbi savdadálkkis.

Dálkeeinnostusat dolle deaivása ja min diŋgon davviguovllu dálvesiivu vuhttui bures: Logi gráda buolaš, nástealbmi, goike áibmu ja goalki ovttas muohtamuoraiguin lea dievaslaš dálki lieggaáibmospáppa girddiheaddjái.

Mii čoahkkaneimmet maŋimuš gearddi skuvlašilljui olles doaivagiin, seamma áigge go oassi rieggá oassálastiin ledje skuvllaideaset lihkadansáles juovlafeasttas. Mis ledje mielde fiinna ivdnásaš spáppat, láigerullat, riššasákkit ja kemiija luohkás luoikkahuvvon gássaboahtal.

Spáppa válmmaštallan mátkái lihkostuvai buoremusat guovtti bagadalli ja girddiheaddji ovttasráđiiguin. Bagadalliin nubbi heaŋgguhii guvttiin gieđain spáppa njuolgadit dan botta go nubbi liggii gássadollanjuokčamiin vulobealde spáppa sisáimmu. Seammás cahkkehagat álge buollit albma láhkai. Girddiheaddji bargun lei sihkkarastit, ahte lei doarvái bođubáddi, ja ahte dat ii buollan rastá go spábba cahkkehuvvo buollit.

Skáigilis huikasat mieđuštedje vuosttaš spáppa allagassii! Dollanjuovčča čuvgii olles spáppa ja dan sierralágan ivnnit oidnojedje čábbát čáhppes almmi vuostá. Áimmus spáppaid lassin lei maiddái lihkostuvvama illu nu rieggá oassálastiin go bagadalliinge.

Áibmui gárgidii maiddái okta spábba sihkkarastinláiggi haga. Mii geahčaimet ovttas go dan loktanii badjel muohtabeziid ja sattáhalai gosa nu máttás guvlui. Mánáid rakeahttariekkis lei ožžon árvosaš loahpaheami, ja mii álggiimet ráhkkanit juovllaide.

>Huksen -oahppi rávvagat

Mihtideapmi

Lieggaáibmospáppa girdiallodaga sáhttá dutkat oktageardánis vinkelmihttára vehkiin. Jus leat rieggá bagadalli, geahča dárkilut rávvagiid “rieggá bagadallái” -siidduin.

Lieggaáibmospábbii lea fidnemis maiddái hávskes bargobihttá, mii dutká Pythagorasa cealkaga. Gávnnat maiddái dan vulobealde. Dánge bargobihttá ollašuhttimii gávnnat dárkilis rávvagiid “rieggá bagadallái” -siidduin.

>Dutkamuš pythagorasa cealkagis

>Lieggaáibmospáppa allodat