Saamelaisten kotiseutualueella on kaivoslain mukaista kaivostoimintaa nykyisellään lähinnä koneellisen kullankaivuun muodossa. Saamelaiskäräjien, saamelaisten paliskuntien ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien kanta koneelliseen kullankaivuuseen on lähtökohtaisesti kielteinen, sillä sen vaikutukset ympäristöön ja poronhoitoon ovat huomattavia, eikä kaivostoimintaa korvaavia maita enää ole olemassa. Kuva: Kukka Ranta, Vuotso 2023.

Väitöskirjatutkija Kukka Rannan erillisselvitys ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella julkaistaan 17.6.2025 Inarissa. Selvityksessä tarkastellaan saamelaisten osallistumisoikeuksia maankäytön suunnittelussa ja päätöksissä. Selvityksessä huomioidaan myös maankäyttöpaineiden vaikutuksia saamelaisten hyvinvointiin.

Rannan mukaan jokaisella alueella ja sukupolvella on omat kokemuksensa maiden menettämisestä ja valtakulttuuriin sulauttamisesta.

– Ilmastonmuutos on tuonut uusia haasteita, kun kiihtyvät ympäristön muutokset pakottavat saamelaisia jatkuvaan sopeutumiseen. Samaan aikaan energiasiirtymän tarpeisiin suunnitellut kaivokset ja tuulivoimapuistot nähdään tulevaisuuden suurimpana uhkakuvana, Ranta kertoo.

Erillisselvityksen mukaan maankäyttökysymyksissä on merkittäviä puutteita saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Selvityksessä todetaan, että keskeisiä syitä ovat puutteellinen lainsäädäntö ja saamelaisia syrjivät yhteiskuntarakenteet, mikä näkyy viranomaisten ja tuomioistuinten saamelaisia systemaattisesti sivuuttavissa päätöksissä

– Saamelaiset kohtaavat jatkuvaa uhkaa maidensa ja vesiensä menettämisestä, huolta saamelaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta sekä pelkoa perinteisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon loppumisesta. Oikeudenmukaisen siirtymän ja sovinnon eteen Suomen tulee vahvistaa saamen kansan itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa, Ranta sanoo.

Rannan mukaan saamelaiskäräjälain uudistus on merkittävä parannus saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Eduskunnan on tarkoitus äänestää asiasta juhannusviikolla.

Saamelaisen poronhoidon kohtaama syrjintä

Tutkijatohtori Anne-Maria Maggan jo aiemmin julkaistu erillisselvitys käsitteli suomalaisen poronhoitolainsäädännön ja paliskuntajärjestelmän vaikutuksia saamelaiseen poronhoitoon ja siidajärjestelmään.

Maggan selvityksen mukaan saamelaisen poronhoidon oikeudellinen asema Suomen lainsäädännössä on heikko.

”Paliskuntajärjestelmä on luotu suomalaisen poronhoitomallin pohjalle eikä siinä ole otettu huomioon saamelaisten perinteistä poronhoidon hallintamallia eli siidajärjestelmää. Saamelaista poronhoitoa tai siidajärjestelmää ei ole vieläkään tunnustettu Suomen poronhoitolaissa. Myös saamelaisten maaoikeudet ovat edelleen ratkaisematta”, erillisselvityksessä kerrotaan.

Militaarisen maankäytön vaikutukset saamelaisiin

Syksyllä on tulossa professori Laura Junka-Aikion ajankohtainen erillisselvitys puolustuspoliittisten ratkaisujen ja erityisesti militaarisen maankäytön vaikutuksista saamelaisiin.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä sekä Suomen että Naton sotilaallisen varautumisen painopiste on siirtynyt pohjoiseen, ja Saamenmaa nähdään keskeiseksi myös arktisen alueen geopolitiikan näkökulmasta. Selvitys kartoittaa, miten esimerkiksi aiempaa laajemmat sotaharjoitukset ja maanpuolustuksellisten tavoitteiden painottuminen aluesuunnittelussa ja julkisessa keskustelussa vaikuttavat saamelaisten elinkeinoihin, kulttuuriin ja saamelaisten oikeuksien toteutumiseen Suomessa.

Junka-Aikion selvitys tuo esiin useita toimenpide-ehdotuksia, jotka ovat välttämättömiä sekä oikeudellisesta että maanpuolustustoiminnan sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ja jotta haitat voidaan minimoida. Erillisselvityksen julkaisutilaisuus järjestetään 3.9.2025 Lapin yliopistolla.

Tausta: Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio

Valtioneuvosto asetti saamelaisten totuus- ja sovintokomission valtioneuvoston istunnossa syksyllä 2021. Komission tavoitteena on koota ja tehdä näkyväksi saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista. Tarkoituksena on, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa.

Lisätietoa

Kukka Ranta, kukka.ranta@ulapland.fi

Anne-Maria Magga, anne-maria.magga@ulapland.fi

Laura Junka-Aikio, laura.junka-aikio@ulapland.fi

Erillisselvitysten julkaisuseminaari Inarissa 17.6.2025

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission julkaisut