OTM Roosa Leväinen tarkastelee väitöstutkimuksessaan Puolustusvoimien sotilaskurinpitojärjestelmää ja sen tarkoituksenmukaisuutta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan, miten sotilaskurinpitomenettelyssä toteutuvat oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset sekä rikosoikeudellinen laillisuusperiaate.

Sotilaskurinpitomenettely on Puolustusvoimien sisäinen menettely, joka rinnastuu nopeutettuun ja yksinkertaistettuun rikosprosessiin. Sen tehtävänä on turvata Puolustusvoimien sisäisen kurin ja järjestyksen ylläpitämistä ja siten varmistaa, että Puolustusvoimat pystyy suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään kaikissa olosuhteissa. Suurin osa sotilaskurinpitomenettelyssä käsiteltävistä rikoksista on varusmiesten tekemiä. Sotilasrikoksia tilastoidaan vuosittain noin 3 000 kappaletta.

Sotilaskurinpitomenettelyn katsotaan olevan oikeudelliselta luonteeltaan rikosprosessia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määrittämien Engel-kriteereiden perusteella. Tämän vuoksi menettelyn tulee täyttää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa säädetyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin mittapuiksi on asetettu kurinpitoesimiehen esteettömyys, syyttömyysolettama ja itsekriminointisuoja.

– Nykymuotoinen sotilaskurinpitojärjestelmä ei täytä näitä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimuksia, ja siinä on lukuisia oikeusturvaan liittyviä ongelmia. Puolustusvoimien luonne käskyvaltaorganisaationa sopii varsin huonosti yhteen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kanssa, Roosa Leväinen toteaa.

Oikeusturvan toteutumista ei voida taata

Normaalissa rikosprosessissa esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen täytäntöönpano on jaettu eri viranomaisille, millä osaltaan pyritään takaamaan prosessin riippumattomuus ja puolueettomuus. Esitutkintaviranomainen eli poliisi vastaa esitutkinnan toimittamisesta, syyttäjä suorittaa syyteharkinnan esitutkintapöytäkirjan perusteella, tuomari käsittelee varsinaisen rikosasian tuomioistuimessa ja täytäntöönpanoviranomaiset eli vankeinhoitolaitos ja ulosottoviranomaiset huolehtivat rangaistuksen täytäntöönpanosta.

Tämä viranomaisten työnjako ei toteudu sotilaskurinpitomenettelyssä. Siinä kurinpitoesimiehiksi kutsutut sotilasesimiehet tutkivat ja käsittelevät alaistensa tekemiä sotilasrikoksia, jotka on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Kurinpitoesimies toimii tutkinnanjohtajana esitutkinnassa, päättää itse laatimansa esitutkintapöytäkirjan perusteella menettelyn jatkotoimenpiteistä, käsittelee kurinpitoasian varsinaisessa kurinpitomenettelyssä ja vastaa itse määräämänsä kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta.

Oikeusvaltioissa rikoksesta epäillyn oikeusturvaa takaa lisäksi syyttömyysolettama: rikoksesta epäiltyä tulee pitää syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen.

– Kurinpitoesimiehelle muodostuu väistämättä kielletty ennakkoasenne rikoksesta epäillystä heidän esimies-alaissuhteensa vuoksi ja asiasta menettelyn peräkkäisiin vaiheisiin osallistumisen vuoksi, Leväinen sanoo.

Yhtenä nykyjärjestelmän epäkohtana on myös se, että harvalla varusmiehellä on taloudellisia mahdollisuuksia hankkia itselleen lainoppinut avustaja kurinpitomenettelyyn, vaikka sotilasrikoksesta epäillyllä onkin oikeus avustajan käyttöön. Olisi tärkeää, että rikoksesta epäillyllä olisi lainoppinut avustaja esitutkinnassa: myös sotilasrikoksesta epäiltyä koskee itsekriminointisuoja eli oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen.

Paikoitellen sotilaskurinpitomenettely on vastoin yleistä oikeustajua: esimerkiksi siinä, että menettelyssä käsitellään rikoslakirikoksina esimerkiksi aamupalalle menemättä jättäminen ja vuoteessa makaaminen herätyksen jälkeen.

– Tällaisten tekojen käsitteleminen rikoksina on vastoin yleistä oikeustajua, ja tällaiset teot tulisikin dekriminalisoida, Leväinen toteaa.

Tutkimuksen mukaan nykymuotoinen sotilaskurinpitojärjestelmä on rakennettu lisäksi sen olettamuksen varaan, että vailla oikeustieteellistä koulutusta olevat sotilaat osaavat ratkaista vaikeitakin oikeudellisia kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä oli useita tutkimuksen aineistossa, joka koostuu Maavoimien joukko-osastoissa tehdyistä kurinpitoratkaisuasiakirjoista.

– Osa näistä oikeudellisista kysymyksistä on haasteellisia jopa oikeustieteellisen koulutuksen suorittaneille henkilöille. Useassa tutkimusaineiston kurinpitoratkaisussa esiintyy eriasteisia virheitä, jotka osoittavat järjestelmän asettavan liian korkeat oikeudelliset osaamistavoitteet kurinpitoesimiehille, Leväinen toteaa.

Sotilaskurinpitojärjestelmän uudistukselle on tarvetta

Sotilasoikeudenhoitoon liittyvää oikeustieteellistä tutkimusta on tehty Suomessa vain vähän. Tarkastelemalla sotilaskurinpitojärjestelmää saadaan tärkeää tietoa Puolustusvoimien oikeudenhoidon tilasta. Leväisen väitöstutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin palvelusrikoksen tunnusmerkistön ja sotilaskurinpitojärjestelmän ongelmakohtia ja siten edistää sotilaskurinpitojärjestelmän kehittämistä.

– Nykymuotoinen sotilaskurinpitojärjestelmä ei ole tarkoituksenmukainen, minkä vuoksi Suomessa tulisikin pohtia ja arvioida erilaisia vaihtoehtoja sotilaskurinpitojärjestelmän uudistamiseksi. Tällä hetkellä Suomessa on valmisteilla sotilaskurinpitolain uudistus, jossa Puolustusvoimille ehdotetaan uusia toimivaltuuksia rikostorjuntaan. Tilanteessa, jossa Euroopassa on sota, Puolustusvoimien tulisi keskittyä sen ensisijaiseen tehtävään eli puolustamiseen. Oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen sotilaskurinpitomenettely on omiaan lisäämään Puolustusvoimia kohtaan tunnettua luottamusta ja siten vahvistamaan maanpuolustustahtoa, Leväinen arvioi.

Leväinen arvioi, että sotilaskurinpitomenettelyn oikeudellisen luonteen muuttaminen hallinnolliseksi kurinpitomenettelyksi ei ole aivan yksinkertaista.

– Se edellyttää muun muassa joidenkin sotilaskurinpitomenettelyssä käsiteltävien sotilasrikosten dekriminalisoimista, kurinpitorangaistusten uudelleen arvioimista sekä muutoksenhakujärjestelmän siirtämistä yleisistä oikeuksista hallinto-oikeuksiin. Yksi vaihtoehto olisi erottaa varusmiesten ja ammattisotilaiden kurinpitojärjestelmät toisistaan Ruotsin mallin mukaisesti siten, että varusmiesten kurinpitorikkomukset käsiteltäisiin hallinnollisessa menettelyssä, joka muistuttaisi vankilan kurinpitomenettelyä, ja ammattisotilaisiin sovellettaisiin samaa valtion virkamieslain mukaista kurinpidollista vastuuta, jota sovelletaan muihin valtion virkamiehiin.

Tietoa väitöstilaisuudesta

OTM Roosa Leväisen väitöskirja Oikeudenmukainen oikeudenkäynti sotilaskurinpitomenettelyssä tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 18. lokakuuta 2024 kello 12 alkaen luentosalissa D194 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Vuorenpää Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Tietoa väittelijästä

Roosa Leväinen on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2016. Hän työskenteli usean vuoden ajan tutkijana Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa.

Lisätietoja

Roosa Leväinen, roosa.levainen (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Roosa Leväinen. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti sotilaskurinpitomenettelyssä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 387, ISBN 978-952-337-446-1, ISSN 1796-6310.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-446-1