TaM, FM Ellen Posti tarkastelee taidehistorian alan väitöstutkimuksessaan karnevalismia ja sirkuksen vaikutusta eurooppalaiseen kuvataiteeseen 1850–1950-luvuilla. Kuvataiteessa karnevalismin monityylisyys nosti esiin niin vääryyksiä kuin mahdollisuuksia muutokseen. Lisäksi se antoi välineitä selviytyä vaikeista olosuhteista.
Ellen Posti perehtyy väitöstutkimuksessaan La Belle Époque -ajan sirkusaiheisiin taideteoksiin ja niiden merkitykseen Ranskassa heti maailmansotien jälkeen sekä niiden vaikutukseen suomalaiseen taiteeseen. Tutkimuksen keskeinen aineisto koostuu 105 sirkusaiheisesta maalauksesta, joista hän on analysoinut karnevaalin ilmenemistä, kuten profanointia eli karnevaaliherjausta, karnevalistista naurua ja kuoleman symboliikkaa sekä niiden merkitystä taideteoksen kokonaisuudessa.
Tutkimuksessa ilmenee, että karnevaalille tyypilliset monityylisyys ja uusien vaihtoehtojen etsiminen antoivat mahdollisuuksia muutokseen ja uudistumiseen. Kuvataiteen aiheena sirkus ja karnevalismi mahdollistivat vääryyksien paljastamista sekä antoivat välineitä selviytyä vaikeista olosuhteista.
– Monet sirkusaiheiset kuvaukset viittasivat vapauteen, mutta myös yhteiskunnan tilanteesta kertoviin karnevalistisiin vaihtoehtoihin. Taiteilijat pyrkivät osaltaan muuttamaan maailmaa, Posti toteaa.
Sirkusaiheiset kuvaukset ja karnevalismi toimivat myös tunteiden tulkkina.
– Usein sirkusaiheiset kuvaukset olivat taitelijan omakuvia: allegorioita itse kuvantekijästä ja hänen tilanteestaan. Moni koki klovnin ja harlekiinin kuvaamisen surun hälventämisenä, synkkyyden unohtamisena ja salattujen tunteiden käsittelynä. Toisille hahmo toimi alter egona, Posti kertoo.
1800-luvun lopulla kuvataiteessa alkoi lisäksi näkyä taiteilijoiden kiinnostus henkiseen taiteeseen, yliaistisen tiedon tutkimiseen sekä yksilön ja kosmoksen suhteeseen. Tällöin näkymättömyyden kuvaamisesta tuli keskeinen teema. Esittävyydestä luovuttiin, jotta taiteen henkinen sisältö uudistuisi.
– Sirkuksen taiteilija taikurin ominaisuudessa muutti maailmaa: hän sai katsojan epäröimään, mitä hän todella näki ja mitä hän luuli näkevänsä. Taiteilija paljasti todellisuuden toisen puolen. Totuudenmukaisuudessa oli kyse näkyvän ja näkymättömän jatkuvasta metamorfoosista, Posti sanoo.
Tietoa väitöstilaisuudesta
TaM, FM Ellen Postin väitöskirja Sata vuotta karnevalismia kuvataiteessa. Sirkus aiheena ja tunteiden tulkkina 1850–1950-luvuilla tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 15. marraskuuta klo 12 alkaen Castrén-sali (luentosali D194, Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).
Vastaväittäjänä toimii professori Tutta Palin Turun yliopistosta ja kustoksena professori emerita Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopistosta.
Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Tietoa väittelijästä
Ellen Posti on suorittanut aiemmin taiteen maisterin ja filosofian maisterin tutkinnot.
Tietoa julkaisusta
Ellen Posti: Sata vuotta karnevalismia kuvataiteessa. Sirkus aiheena ja tunteiden tulkkina 1850–1950-luvuilla. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 391. ISBN 978-952-337-450-8. ISSN 1796-6310.
Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-450-8