Working Groups and Responsible Persons:

Asiantuntijoiden valta
(Ville-Pekka Sorsa ville-pekka.sorsa@helsinki.fi, Anne Holli anne.holli@helsinki.fi)

Information Technology and Politics
(Thomas Olsson thomas.olsson@uta.fi)

”Metoo” – feministisen politiikan, aktivismin ja tutkimuksen työryhmä
(Kirsti Lempiäinen kirsti.lempiainen@ulapland.fi, Saara Särmä huippumisukka@gmail.com, Tiina Seppälä tiina.seppala@ulapland.fi)

Multi-layered Borders of Global Security
(Joni Virkkunen joni.virkkunen@uef.fi)

Poisvalintoja ja nostoja: Teoreettisia ja metodologisia näkökulmia agendan politiikkaan
(Anna Kronlund anna.p.kronlund@jyu.fi)

Political engagement in the context of political and social trust
(Aino Tiihonen aino.tiihonen@uta.fi, Thomas Karv thomas.karv@abo.fi, David Arter david.arter@uta.fi)

Politiikan tietämisen tavat ja käytännöt
(Monica Tennberg monica.tennberg@ulapland.fi)

Populism and polarisation
(Emilia Palonen emilia.palonen@helsinki.fi)

Rethinking Nordic Democracy
(Petri Koikkalainen petri.koikkalainen@ulapland.fi)

Seremoniallinen kemia: Lääkkeiden ja päihteiden, hoidon ja holhoamisen poliittiset rituaalit murroksessa
(Mika Luoma-aho mika.luoma-aho@ulapland.fi)

Uskontojen ja kulttuurien politiikka
(Aini Linjakumpu aini.linjakumpu@ulapland.fi, Sandra Wallenius-Korkalo sandra.wallenius-korkalo@ulapland.fi)


Working groups:



”Metoo” – feministisen politiikan, aktivismin ja tutkimuksen työryhmä

Feministinen politiikka ja aktivismi ovat saaneet runsaan vuoden aikana paljon näkyvyyttä metoo -kampanjan myötä. #metoo tuli tutuksi yhdysvaltalaisen näyttelijän Alyssa Milanon twiitistä, jossa hän pyysi ihmisiä vastaamaan ”me too”, jos he ovat kokeneet seksuaalista häirintää. Hän sai seuraavaan aamuun mennessä yli 55 000 vastausta. Sanaparia ”me too” oli kymmenen vuotta aiemmin käyttänyt ihmisoikeusaktivisti Tarana Burke kampanjassaan, jossa hän vastusti seksuaalista hyväksikäyttöä.

Hashtag metoo osui yhtä aikaa henkilökohtaiseen ja yhteiskunnalliseen sfääriin – ilmiössä tuli todeksi feministien ikiaikainen slogan ”henkilökohtainen on poliittista”. Kulttuuriset ilmiöt eivät kuitenkaan kovin helposti muuta yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita. Siksi onkin tärkeää, kuten feministisen ajatteluhautomo Hatun johtaja YTT Saara Särmä on esittänyt, käydä julkisuudessa keskustelua siitä, miten ”voitaisiin luoda kulttuuri, jossa ruumiillinen itsemääräämisoikeus ja koskemattomuus ovat perusarvoja” (SK 5.10.2018, s.46).

Kutsumme työryhmään esitelmiä, jotka käsittelevät eri näkökulmista feminististä aktivismia, sen erilaisia muotoja ja muutosvoimaa, sukupuolittuneiden rakenteiden pysyvyyttä, patriarkaatin muuntautumiskykyä, ruumiillista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta sekä henkilökohtaisen ja poliittisen erilaisia risteymiä. Esitelmän muoto on vapaa – sen ei tarvitse olla perinteinen, tieteelliseen paperiin pohjautuva esitelmä vaan siinä voi hyödyntää taiteen ja taiteellisen ilmaisun eri muotoja.


Kirsti Lempiäinen
kirsti.lempiäinen@ulapland.fi,
Saara Särmä
huippumisukka@gmail.com
Tiina Seppälä
tiina.seppala@ulapland.fi


Political engagement in the context of political and social trust

Studies on different aspects of trust have become increasingly relevant in many social science research disciplines. In political science the focus has traditionally been on the causes and consequences of different forms of political trust, broadly defined as a basic evaluative orientation of how governmental institutions, political parties and actors operate against the backdrop of the citizens' normative expectations. High trust makes institutions work effectively, facilitates social and economic exchange, moderates transaction costs in markets and reduces the need for control and supervision. In the long run, the lack of political trust may affect both the legitimacy and stability of democratic regimes; increase the willingness of citizens to engage in illegal behavior.
During the last two decades, scholars have also found social trust to be a cure for many ails of society. The statement is that high levels of generalized social trust (the feeling that 'most people can be trusted') promote civic virtues, social cohesion and a cooperative social climate, whereas lack of the same will create democratic problems, such as political dissatisfaction and declining political participation. With the new challenges that come with the arising number of refugees and asylum seekers in many European countries, questions of social cohesion and integration have become central.

This panel collects studies on the concepts of political and social trust as well as more broadly studies on civic and political engagement. The panel welcomes both theoretical studies and empirical papers that take on different methodological techniques and analytical tools. Approaches that concentrate on the various expressions and trends of political and/or social trust, either at the micro- or macro levels are also encouraged. Papers can be written in English, Finnish or Swedish. The working language of the panel will be decided upon when the group of participants is known.

Aino Tiihonen, Researcher, PhD Candidate
University of Tampere
e-mail: firstname.lastname@uta.fi

Thomas Karv, Researcher, PhD Candidate
Åbo Akademi
email: firstname.lastaname@abo.fi

 

David Arter
david.arter@uta.fi

Poisvalintoja ja nostoja: Teoreettisia ja metodologisia näkökulmia agendan politiikkaan

Keskeinen osa poliittista toimintaa on pyrkiä määrittelemään agendaa. Toimija, joka pääsee määrittelemään käsitteet, rajaamaan ilmiöt ja tuottamaan itseään hyödyttäviä assosiaatioita, pakottaa muut reagoimaan niihin. Onnistuessaan tällaisella toimijalla on hyvät mahdollisuudet hallita agendasta käytävää julkista debattia. Vaihtoehtoisesti toimijat voivat tuottaa ei-toivottuja kysymyksiä tai ulkoistaa niitä ”poliittisen tilan” ulkopuolelle.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on agendan politiikkana voitu nähdä puhetta “poisvalinnoista” ja “nostoista”. Kumpikin strategia väistää mahdollisia ristiriitoja ja niistä käytävää debattia, ikään kuin liudentaa niihin liittyvää poliittisuutta. Kuten vakiintunut tapa puhua ongelmista “haasteina”, “poisvalinnan” tai “nostojen” konnotaatiot esittävät syrjään tai keskiöön siirtämisen “neutraaleina” siirtoina. “Poisvalinnoista” puhuttiin esimerkiksi siinä yhteydessä kun Suomen yliopistoissa oltiin yhdistämässä tieteenaloja eri tiedekuntiin ja jättämässä joitain aloja kokonaan pois. ”Nostot” on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai julkisuudessa tapahtuvia agendan määrittelyjä kun tuodaan jotain kysymystä esille jonkin muun kustannuksella. Tämä voi saada jopa antidemokraattisia aspekteja, jos agendan määrittely kääntyy suoranaiseksi trollaamiseksi.

Työryhmään kutsutaan esityksiä, joissa käsitellään agendan politiikkaa käsitteellisin ja strategisin esimerkein. Teemoina voi olla esimerkiksi mediajulkisuus, tiedepolitiikka, viranomaisten selvitykset, teoreettiset kysymyksenasettelut tai vaalikeskustelut. Yhtäältä esityksissä voidaan tarkastella agendan asettamiseen liittyviä poliittisia aspekteja ja/tai toisaalta, mitä tällaisessa kontekstissa on sysätty syrjään ja miten. Kumpi strategia oli primäärinä ja selkeästi luettavissa, ja mitä jäi rivien väliin?
Työryhmän kieli on suomi tai englanti.

Puheenjohtaja: Anna Kronlund, Jyväskylän yliopisto (anna.p.kronlund@jyu.fi)
Diskussantti: Taru Haapala, Jyväskylän yliopisto


Asiantuntijoiden valta

Asiantuntijoiden valta on herättänyt paljon julkista keskustelua. Yksille päätöksenteko edustaa nykyään lähes totaalista teknokratiaa, toiset taas näkevät päätöksentekoa luonnehtivan totuudenjälkeinen aika, jossa asiantuntijoilla on entistä vähemmän merkitystä. Asiantuntijoiden asemaa ja merkitystä politiikassa on tutkittu runsaasti ja pitkään. Tutkimuksessa on tarkasteltu laajasti asiantuntijoiden muodollisia asemia ja asiantuntijoiden käyttöä poliittisen päätöksenteon eri vaiheissa valmistelusta arviointiin. Viime vuosina on alettu kiinnittää enemmän huomiota asiantuntijavallan järjestä(yty)mistapaan. Esimerkiksi Campbell ja Pedersen ovat tarkastelleet päätöksentekoa varten tietoa tuottavia regiimejä, joiden luonne, kokoonpano ja toimijoiden keskinäiset suhteet vaihtelevat maittain ja päätöksenteon areenoittain. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on tarkasteltu myös asiantuntijaverkostoja, joiden valta perustuu kykyyn tuottaa yhteisiä tilannekuvia ja ymmärryksiä yli organisaatioiden ja instituutioiden rajojen.

Asiantuntijoiden valta on kahden Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman tutkimushankkeen järjestämä työryhmä. Työryhmän esitelmät voivat vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millaisia asemia ja rooleja asiantuntijoilla on politiikkaprosesseissa? Millaista valtaa asiantuntijat käyttävät suhteessa päätöksentekoon eri maissa ja eri politiikkalohkoilla? Missä määrin ja millä tavoilla asiantuntijoiden vallankäyttö on organisoitua? Millainen rooli asiantuntijoilla tulisi olla poliittisessa päätöksenteossa ja miten asiantuntijoiden valtaa voidaan ylipäänsä arvioida normatiivisesti?

Työryhmä on avoin esitelmäehdotuksille. Työryhmän työskentelykieli on suomi, mutta esitykset voivat olla myös ruotsin- tai englanninkielisiä. Työryhmä kokoontuu useammassa sessiossa ja sen osallistujia kannustetaan osallistumaan kaikkiin sessioihin. Kullekin esitelmälle ja keskustelulle varataan aikaa 30-60 minuuttia.

Työryhmän puheenjohtajat ja diskussantit:
Ville-Pekka Sorsa, Helsingin yliopisto, ville-pekka.sorsa@helsinki.fi, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto, p. 040-5571338
Anne Holli, Helsingin yliopisto, anne.holli@helsinki.fi, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto, p. 040-8413290

Politiikan tietämisen tavat ja käytännöt

Tieto on politiikan polttoainetta. Fakta- ja numerotieto sekä erilaiset, mutta usein kiistanalaiset, väittämät yhteiskunnallisista muutoksista ja ilmiöistä ovat olennainen osa poliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Keskustelua herättävät myös kysymykset siitä, kuka lopulta tietää parhaiten, kenellä on oikeus tulkita tietoa ja kuinka eri tiedon tuottajien ja käyttäjien välinen vuorovaikutus tulisi järjestää. Tässä paneelissa emme niinkään tarkastele sitä, mitä tieto politiikassa on, vaan miten politiikka tietää. Tarkastelumme keskiössä ovat kysymykset siitä, millaisia poliittisia merkityksiä tietoon liitetään, millaisissa materiaalisuuksissa politiikan tieto on, ja mitä taitoa tai kykyä politiikan tietäminen vaatii. Olemme myös kiinnostuneita politiikan tietämisen tapojen muutoksesta ja tavoista, joilla tietämisen muutos on mahdollisesti kytköksissä muihin politiikan tekemisen käytäntöihin. Toivomme paneeliin esityksiä, joissa tarkastellaan kriittisesti politiikan tietämisen tapoja erilaisissa aihepiireissä sekä alueellisissa että institutionaalisissa konteksteissa.

Monica Tennberg (pj.)monica.tennberg@ulapland.fi, Heidi Sinevaara-Niskanen (diskussantti) ja Joonas Vola (diskussantti)

Uskontojen ja kulttuurien politiikka

Uskontoihin ja kulttuureihin liittyvät tekijät määrittelevät monin tavoin ihmisen elämää ja sijoittautumista yhteiskuntaan. Ne tuottavat ihmisille yhteenkuuluvuuden tunnetta, merkitystä elämään ja maailmankuvallisia jäsennyksiä. Toisaalta ne ovat aiheuttamassa monia ristiriitoja ja konflikteja niin uskonnollisten ja kulttuurisesti määrittyvien ryhmien välille kuin niiden sisällekin.

Työryhmässä on tarkoitus käsitellä yhteenkuuluvuuden ja/tai ristiriitojen tematiikkaa: miten uskonnolliset ja kulttuuriset ryhmät rakentavat, jäsentävät ja neuvottelevat omaa olemassaoloaan ja millaisia kriisiytymisen ja konfliktoitumisen ulottuvuuksia niihin mahdollisesti liittyy. Lisäksi pohditaan, miten uskonnollisiin ja kulttuurisiin ryhmiin liittyviä ristiriitoja olisi mahdollista hahmottaa ja ratkaista.
Työryhmään toivotaan ehdotuksia näihin tai vastaaviin teemoihin niin teorian, metodisten kysymysten kuin empiiristen tutkimustenkin muodossa. Esityksiä toivotaan eri tieteenaloilta ja ne voivat perustua tehtyihin tai valmisteilla oleviin tutkimuksiin.

Työryhmän vetäjät: Aini Linjakumpu (aini.linjakumpu@ulapland.fi) ja Sandra Wallenius-Korkalo (sandra.wallenius-korkalo@ulapland.fi).

Multi-layered Borders of Global Security

The recent changes in European borders and immigration patterns reflect the multi-layered character of and diverse challenges in the global security. Demands for more intensified border and migration control reflect nationalist and populist politics where immigration manifests itself as a sever threat to something claimed as ‘our’ culture and to ‘our’ society. While this view longing for increased bordering in terms of border walls, anti-immigration operations and extraterritorial refugee camps are simultaneously supported and opposed by plentiful groups of activists, it is clear how the new contexts bring contemporary borders and global security into spotlight.
In Europe, the 2015-2016 ‘refugee crisis’, the increased military operations and hybrid warfare of Russia and the EU trying to find reasonable solutions both for Brexit and for its role as an international actor during strong internal disputes have become the centre of attention. Despite economic dependence, and governmental and local interests for cooperation, the EU’s relation to Russia can be characterized by sanctions and mutual distrust. Apart from the above-described immigration related divisions, these have had a direct impact in experienced and everyday security among citizens and asylum seekers alike.

The session invites scholars to discuss different aspects of borders and security in contemporary Europe. We encourage particularly scholars working with EU-Russian relations, migration-security nexus and everyday security among local, migrant and diaspora communities to participate.

Organizers: Joni Virkkunen & Teemu Oivo, University of Eastern Finland
Chair & Contact Person: Joni Virkkunen, Research Manager, Karelian Institute, University of Eastern Finland, PO. Box 111, 80101 Joensuu; tel. 040-846 9825; email: joni.virkkunen@uef.fi

Information Technology and Politics

As information and communication technologies (ICTs) have permeated all areas of life, various political aspects have emerged. The direct impact on policy-making has been observed in electoral campaigns and protest movements - among other things. The more indirect impact relates to how ICTs shapes communication culture and gives voice to unacknowledged minorities and value systems. Furthermore, acknowledging technology & platform organizations as political actors have even further increased the themes of research where information technology and politics interact.

This panel invites scholars who identify themselves in the intersection of political science and information technology - both political scientists, social scientists and technologists interested in the politics of technological artefacts. We invite contributions from a wide range of themes, as long as an information technological aspect is clearly present in the work. Papers can be empirical, theoretical or be based on developing novel artefacts for research purposes; methods-wise we acknowledge various approaches for conducting research. Abstracts may be written both in English and in Finnish.

Chair
Professor Thomas Olsson
Tampere University
thomas.olsson@uta.fi
+358 40 8490 819

Discussant
Dr. Matti Nelimarkka
Aalto University
matti.nelimarkka@aalto.fi
+358 (0)50 52 75 920

Seremoniallinen kemia: Lääkkeiden ja päihteiden, hoidon ja holhoamisen poliittiset rituaalit murroksessa

Teoksessaan Ceremonial Chemistry (1974) unkarilaissyntyinen psykiatri Thomas Szasz vertasi modernia lääketiedettä kristinuskoon: kun aikaisemmin pakotimme pakanoita palvomaan meidän jumalaamme, nykyään hallitsemme ihmisiä, emme teologian, vaan terveyden kautta. Kuten uskontoa, jota on aina käytetty ja edelleenkin käytetään poliittisesti, myös sairauden ja sairaiden hoidolla on omat poliittiset tarkoituksenmukaisuutensa.

Seremoniallisella kemialla Szasz viittasi niihin yksilöllisiin ja kulttuurisiin rituaaleihin, joilla yhteisöllisesti sallimme tiettyjen aineiden, kasvien tai hoitojen käyttöä eri tarkoituksiin, vaikkapa parantamiseen tai päihtymiseen. Lähestymistavan keskiössä eivät siis ole lääkkeet tai päihteet itsessään, kemialliset ominaisuudet tai biologiset vaikutukset, vaan niiden poliittinen käyttö.

Kuinka käytämme aineita poliittisesti? Noin vuosi sitten Eduskunnassa kiisteltiin siitä, kuinka monta ihmistä kuolisi vuosittain ruokakaupoista saatavaan Alkon lonkeroon. Samana syystalvena Helsingin Sanomat kirjoitti, kuinka lääkärin määräämistä opioidikipulääkkeistä oli tullut ylivoimaisesti käytetyin huumausaine Suomessa. Täällä myös melkein puoli miljoonaa ihmistä syö masennuslääkkeitä, vaikka osa asiantuntijoista ei usko niiden edes toimivan. Ulkomaan uutisissa kerrotaan, kuinka meillä laittomaksi huumeeksi luokiteltu kannabis vapautuu maailmalla.

Vaikuttaakin siltä, että ainakin jotkin henkilökohtaista- ja kansanterveyttä ylläpitävistä seremonioistamme ovat haasteiden edessä. Seremoniallisen kemian paneeli pohtii muutosta ja pysyvyyttä päihde-, terveys- ja ravintopoliittisessa keskustelussa, kotimaassa ja ulkomailla. Sen tarkoituksena on reflektoida ja problematisoida oppia, toisinajattelua ja asiantuntijuutta terveydestä ja sairaudesta, syömisestä ja juomisesta, elämästä ja kuolemasta totuuden jälkeisenä aikana.

Puheenjohtaja: Mika Luoma-aho mika.luoma-aho@ulapland.fi
Diskussantti: Professori Sanna Hautala sanna.hautala@ulapland.fi

 

Civil disobedience in exceptional times / Kansalaistottelemattomuus poikkeuksellisina aikoina

Civil disobedience is a well elaborated theoretical concept and existing research covers many of its empirical examples. However, new border-crossing issues such as environmental change, migration, and digital surveillance, present a serious challenge to the ‘classic’ state-centred conceptions of civil disobedience, focusing on the justifiability of national laws and policies. What takes place around civil disobedience – or, to use a broader definition, ignoring the law for political reasons – is an indicator of wider social and political issues such as the functioning of civil society and the legitimacy of government.

We invite papers that discuss political behaviour/activism, laws and norms, and justifiability of authority whether it expresses itself in laws or government policy. The papers can focus on the concept and practices of civil disobedience, but we also encourage open-minded explorations to the broader field around it. The topics can be empirical or theoretical, historical or contemporary.

Working languages: English / Finnish
Chairs/discussants: Petri Koikkalainen, Tapio Nykänen

 

Populism and polarisation

Polarisation and populism have been discussed in politics and in political science research. In this panel we address these interlinked phenomena theoretically and empirically. We discuss populist rhetoric both in the parliaments and social media, and we discuss the particular logics of populism and polarisation. It can be argued (Palonen 2009) that polarisation is simply a bipolar version of populism, while populism is a logic of articulation in politics that makes politics tangible (Laclau 2005). When there is too much populism the negative side of the phenomenon emerges (Laclau 2005, Gurhanli 2018), hence populism can be seen as Janus-faced (Palonen 2018). In political science the definitions of both populism and polarisation also are being debated on a theoretical level, while the empirical realities make these tangible. They also tend to tangle with particular ideas and ideologies. The papers in this panel will show how. We explore, what topics are particularly polarizing, and who are the agents? Populism and polarisation can leads to radicalization, or mainstream radical ideas to the public. The papers look at parliament debates as well as social media, and we hope to discuss differences and logics of both platforms. The panel draws on two Academy of Finland funded projects Mainstreaming Populism consortium (MaPo) and Whirl of Knowledge (WhiKnow) project of the Media and Society programmes, but there is space for further papers.

Chair: Emilia Palonen emilia.palonen@helsinki.fi

Our website uses cookies, read more. By continuing to browse the site, you are agreeing to our use of cookies. [I Agree]
OK