Abstraktit arvot
Abstraktit arvot koetaan itseisarvoisina ja perustavina. Ne
ovat ideoita, joissa on ajatus ideaalien, parhaiden mahdollisten asiaintilojen
velvoittavuudesta. Tieteessä ja tutkimuksessa abstraktien arvojen ydin on
totuus, totuudellisuus, objektiivisuus ja intersubjektiivisuus.
Snellmanilaisesti mielletään uskon totuuden olemassaoloon olevan tieteen ja
tieteellisyyden ehto. Perustieteiden tutkimusarjessa koetaan totuuden olevan
yksi, mutta sen sijaan tarkastelukulmat vaihtelevat ja totuuden tulkitsemisen
muodot ovat moninaiset, mielipiteiden kirjo on laaja. Kysymys on tiedettä ja
tutkimusta suuntaavasta fundamentaalisesta arvosta, joka ilmenee eri tavoin ja
jonka kaikuja kuuluu puhuttaessa tieteen pelisäännöistä.
Tieteessä nähdään perustavana älyllisen rehellisyyden hyve
objektiivisuuden tavoittelun välttämättömänä ehtona. Tämä tutkimuksellinen
velvoite voidaan esittää käskymuodossa valehtelun, petkuttamisen, väärentämisen
ja vääristämisen kieltona sekä vaateena esittää omille saavutuksille
vastakkaisia tosiasioita ja teorioita. Edelleen tutkimuksellisessa ideaalissa
tähdennetään argumentaatiota, kriittisyyttä, periaatteellista skepsisyyttä
suhteessa havaintoihin, teorioihin ja metodeihin, avoimuutta uusille
havainnoille ja käsitteellisille hahmotuksille, myötämielisyyttä tiedeyhteisössä
käytävään keskusteluun sekä metodista ja metodologista tunnollisuutta.
Tutkimuksellinen ideaalikäytäntö näkee eettisyyden tarkoittavan
mm. tutkijan ja tutkimuskohteen periaatteellista tasa-arvoisuutta. Kantilaisen
näkökulman mukaan tasa-arvoisuuden idea velvoittaa olla asettamatta
tutkimuskohdetta pelkäksi välineeksi. Sen mukaan kanssaihmisiä, toisia
tutkijoita, tutkimukseen mukaan tulevia ihmisiä, haastateltavia, koehenkilöitä
ja koe-eläimiä on kohdeltava kunnioittaen heidän ja niiden itseisarvoa. Edelleen
tähdennetään nöyryyttä luonnon edessä ja hienovaraisuutta suhteessa tapoihin ja
inhimillisiin uskomuksiin. Tutkimuksen tuloksien esittämisessä taas on keskeistä
niiden omakohtainen ymmärtäminen eikä vain tiedeyhteisön sääntöjen
noudattaminen. Ymmärryksen kautta voidaan ottaa huomioon mm. tulosten
julkistamisen ja soveltamisen seuraamukset. Pitkävaikutteisia sosiaalisia ja
ekologisia seurauksia on usein sivuutettu. Kun tutkimusryhmässä ei ole mukana
synteettiseen ajatteluun taipuvaista tutkijaa, isojen asioiden ohittaminen
käykin helposti