Kestävät luontokulttuurit ja monilajinen tulevaisuus

Kestävien luontokulttuureiden ja monilajisen tulevaisuuden tutkimusyhteisö SuMu tutkii pohjoista muutosta sekä pohjoisten alueiden, ihmisten ja ympäristön vuorovaikutusta. Tutkimusteemat linkittyvät tiivisti Lapin yliopiston strategisiin valintoihin sekä Lapin yliopistossa jo pitkään tehtyyn monitieteiseen ympäristötutkimukseen, jonka kautta yliopistolle on kertynyt vahvaa tieteellistä ja taiteellista osaamista erityisesti pohjoisen alueen kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Nykyinen antroposeenin aikakausi – uusi geologinen aikakausi, jonka aikana ihmiskunnan vaikutus on ulottunut maapallon geologisiin prosesseihin saakka – korostaa entisestään monitieteisen tutkimuksen tärkeyttä. Se haastaa kehittämään uusia teoreettisia ja menetelmällisiä näkökulmia ja ratkaisuja sekä tunnistamaan ja ottamaan oppia planeettaamme monilajisten yhteisöjen historioista.

Tutkimusyhteisö tuo yhteen yhteiskuntatieteiden eri alojen tutkijat, jotka ovat kiinnostuneet esimerkiksi luontokulttuureista, monilajisista kohtaamisista ja luonnonvarapolitiikasta planetaarisen muutoksen aikakaudella (esimerkiksi ilmastonmuutos, lajien massasukupuutto) aikakaudella. Meitä yhdistää halu toteuttaa eettistä toimijuutta tutkimuksen ja opetuksen kautta, sen sijaan että käsillä olevaa muutosta pelkästään tarkkaillaan etäältä.

Tavoitteenamme on

• etsiä uusia näkökulmia planetaaristen muutosten ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi
• kehittää uusia tutkimusnäkökulmia ekososiaalisen yhteiselämän muutosten tarkastelemiseksi
• koota yhteen Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellistä, humanistista ja luonnontieteellistä tutkimusta sekä tehdä siitä näkyvä, kansainvälisesti tunnettu ja tunnistettu kokonaisuus
• tulla keskeiseksi foorumiksi alan niin akateemisille kuin julkisillekin luennoille, keskusteluille ja tapahtumille
• tehdä yliopiston omista käytännöistä ekologisesti kestäviä.
  

Koordinaattorit:

Kuinka elää hyvin Tenojoen ja lohen kanssa?

Tenojoen lohikannat ovat romahtaneet. Näin on tapahtunut huolimatta Norjan ja Suomen välisestä voimassa olevasta sopimuksesta, tieteellisestä seurannasta ja muista institutionaalisista järjestelyistä.

Lohenkalastuksen täyskiellolla yritetään suojella Tenon lohta ja paikallisia, lohesta riippuvaisia elämäntapoja, elinkeinoja sekä saamelaiskulttuuria ja yhteiskuntaa. Paikallisiin asukkaisiin kalastuskiellolla on ollut lähes musertava vaikutus.

Tarkastelemme Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteisessä DEATNU-hankkeessa Tenojoen ongelmallista tilannetta ja lohenkalastukseen liittyvää institutionaalista päätöksentekoa ja paikallisen tietämisen merkitystä. Historiallisesti Tenon lohikantojen ja -pyynnin hallinta on perustunut paikallisyhteisöiden arvoihin, oikeuksiin, tarpeisiin, käytäntöihin ja käsitteistöön.

Kartoitamme, mitä ovat tiedolliset päätöksentekokriteerit nykyisen lohipolitiikan taustalla ja selvitämme, miten lohenkalastukseen liittyvään päätöksentekoon voisi yhdistää myös paikallisen tietämisen käytäntöjä.

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan lunta osana arktista kaupunkia

Birgitta Vinkka tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan lumen ja arktisen kaupungin yhteismuotoutumista. Sosiologian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Vinkka tutkii, kuinka lumi tulee osaksi kaupungin poliittisia, kulttuurisia ja taloudellisia rakenteita, niitä yhtä lailla haastaen ja mahdollistaen.

Arktisten alueiden tutkimuskentässä kaupunkitilojen arkipäivän tarkastelu on vielä marginaalissa. Vinkan tutkimus lumen kanssa elämisestä tuottaakin ymmärrystä arktisen urbanismin muodostumisesta eletyn arjen näkökulmista.

Vinkalle lumen kanssa ajattelu tarjoaa ilmastonmuutosaikakauden tutkimukseen uusia välineitä: kestävyyden sijaan tutkimuksen keskeiseksi näkökulmaksi nousee menettäminen.

Lisää väitöstutkimuksesta täällä.

Julkaisu: Vaihtoehtoisia kertomuksia antroposeenin aikakaudelle

Tutkijat Emily Höckert, Afroja Khanam, Outi Rantala, Tarja Salmela, Tiina Seppälä ja Anu Valtonen visioivat kansainvälisessä monitieteisessä kirjassa vaihtoehtoisia kertomuksia antroposeenin aikakaudelle – kertomuksia, jotka painottavat paikantuneen tiedon tärkeyttä.

Kirjassa hahmotetaan uusia ja radikaaleja tapoja nykyisen ympäristökriisin käsittelyyn. Kirja pohjautuu empiirisiin tutkimuksiin, jotka nostavat esille ei-länsimaisen tiedon ja käsitteiden sekä monilajisten yhteenkietoutumien potentiaalin antroposeenin aikakauden kriisien tarkastelussa. Kirja tuottaa näin kestävämpiä ja kontekstisidonnaisia tapoja tutkia ja keskustella globaalista ympäristökriisistä. Kirja tarjoaa antroposeenia koskeviin keskusteluihin näkökulman, joka haastaa vallitsevan tekno-rationaalisen agendan.

Lisätietoja julkaisusta täältä.

Hoivaavaa matkailua?

Matkailu ymmärretään perinteisesti arjen vastuista irrottautumisena ja uusien elämysten kokemisena oman elämänpiirin ulkopuolella. Matkailun tiedetään kuitenkin olevan osa planeettamme rajoja koettelevaa, ja niiden ylittävää, kulutuskulttuuria. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa asuville matkailusta on tullut luksuksen sijaan jopa arkipäivää – lennämme usein, ja pitkälle. Vastaanotamme myös yhä enenevissä määrin matkailijoita ja houkuttelemme uusia matkailumarkkinoita. Mihin saakka matkailun kasvu voi jatkua?

Matkailua lähelle -hanke lähestyy matkailua kaikin aistein. Se visioi matkailun tulevaisuutta, joka rakentuu hoivaan ja huolenpitoon sekä ihmisen paikkaan osana luontoa – suhteisena. Hanketta ohjaa feministinen uusmaterialistinen teoriasuuntaus. Hanke lähtee teoreettisesti, filosofisesti ja menetelmällisesti liikkeelle pohjoisista luontoympäristöistämme. Se tuottaa keskustelunavauksia niin matkailututkimuksen tieteelliselle kentälle kuin monitieteisille yhteiskunnallisille areenoille matkailun vaihtoehtoisista tulevaisuuksista.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen: ilarctic.com

Kuinka elää jätteen kanssa?

Jäte on laajalti tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä ja kiireellisimmistä ympäristöllisistä ja sosiaalista ongelmista. Huolimatta yhä tehokkaammasta uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä jätteiden määrä ei ole vähentynyt huomattavasti, pikemminkin päinvastoin. Tämä tekee kotitalouksista jätehuollon keskeisiä toimijoita.

Arkipäiväiset materiaalit, kuten pakkaukset, leikattu ruoho, huonekalut, vaatteet, pullot ja tölkit, ruoantähteet, sanomalehdet, kodinkoneet, kuluttajille suunnattu elektroniikka ja paristot muuttuvat jätteeksi kulkiessaan kotitalouksien toimintatapojen kautta. Jäteyhteiskunta-hankkeessa kysymmekin: millä tavoin jäte on kietoutunut arkipäiväiseen elämään, talouteen, käytäntöihin ja sosiokulttuuriseen järjestykseen?

Tutustu tarkemmin hankkeeseen: wastesociety.com