Humanistiset tieteet
Humanistiset tieteet tutkivat kulttuurisia muotoja, rakenteita ja prosesseja. Niiden avulla ihminen ymmärtää historiaa, kieltä, taidetta, kirjallisuutta, uskontoa, inhimillistä työtä, median erikoisuuksia ja vaikkapa vapaa-ajan tempoilua. Ihminen tulee tietoiseksi omista pyrkimyksistään ja luomuksistaan. Usein lähestymistapa on geneettinen, tapahtumisen alkua ja kehkeytymistä avaava. Käytetään myös nimitystä historiallinen tutkimustapa. Tyypillistä on kulttuuri-ilmiön kehittymisen tai muutoksen selvittäminen valittuna ajankohtana.
Humanistinen tutkimus voi kohdistua yhteen ainutkertaiseen tapahtumaan, esineeseen, taideteokseen, käsitteeseen tai vaikka persoonalliseen ihmiseen. Tällöin tutkimus on luonteeltaan ideografista, jolloin tieteellisyyden idea ei lähde lainalaisuuksien hahmottamisesta. Toisaalta ainutlaatuisten tilanteiden tutkimus antaa mahdollisuutta ymmärtää ajan tapahtumista ja sitä kautta ihminen voi suhteuttaa itseään meneillään oleviin prosesseihin. Vastaavaa voi toteutua eriteltäessä toistuvia kielellisiä ilmiöitä. Humanistisen tutkimuksen yleissivistävä merkitys on keskeisesti sellaisen keskustelun tuottamisessa, joka lisää ymmärryksestä inhimillisistä arvoista ja päämääristä.
- aatehistoria
- antiikin kirjallisuus
- arkeologia
- assyriologia
- egyptologia
- etnologia
- folklore
- germaaninen filologia
- Koraanin eksegetiikka
- kulttuuriantropologia
- kulttuurihistoria
- musiikkitiede
- taidehistoria
- taidekasvatus
- uskontotiede
- yleinen historia
- yleinen kielitiede