Tutkimuksellinen tuote- ja palvelukehittely
Tutkimuksellinen tuote- ja palvelukehittely keskittyy selvärajaisen ongelman ratkaisemiseen. Tyypillisesti kyseessä on projektitutkimus, jolloin tutkimukselle asetetaan selkeä tavoite sekä ajallisesti ja määrällisesti rajatut resurssit. Tietenkin projektitutkimuksen etenemisen ja kohdattujen ongelmien myötä voi esimerkiksi rahoittajien intressejä edustava seurantaryhmä tehdä uusia päätöksiä. Suurin osa tuote- ja palvelukehittelystä ei ole luonteeltaan tieteellistä tutkimustyötä eikä johda uusiin tutkimuksellisiin ideoihin. Kyseessä on osa ja kasvava osa yrityksen normaalia toimintaa. Tarkoituksena on esineen, tuotteen, huoltojärjestelmän, hallinta- ja valvontajärjestelmän, palvelun tai palvelujen kokonaisuuden ominaisuuksien parantaminen, ominaisuuksien lisääminen, käyttömukavuuden parantaminen, osien järjestäminen uudestaan, muotoilun vaatimukset, muodin mukana pysyminen tms.. Jo 5%:n kevennys tuotteen painossa saattaa tuoda yritykselle suurta markkinaetua, siksi yritys rahoittaa ehkä kallistakin tuotekehittelyä. Tällaisesta toiminnasta ei ole odotettavissa tieteen kehitykseen vaikuttavia seuraamuksia. Asia on aivan toinen, jos tavoitteeksi asetetaan 55%:n kevennys. Pitkään markkinoilla olleesta tuotteesta kehitystyö on jo puristanut pois kaiken helposti irtoavan. Silloin kohdataan tutkimuksellisia haasteita tavalla, joka voi tuottaa uusia ajattelutapoja ja johtaa yllättäviin innovaatioihin. Tavanomainenkin tuotekehittely voi muuttua yllättäen kovatasoiseksi tieteelliseksi työskentelyksi.
Tutkimuksellinen tuote- ja palvelukehittely on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen varassa. Tavallaan sen ideana on muuntaa tutkimukselliset saavutukset konkreettiseksi hyödyksi. Kehitystyötä ohjaa elinkeinoelämän, julkisen hallinnon tai aktiivisten ihmisten asettamat hyvin konkreettiset intressit. Vaikka tutkimuksellinen tuote- ja palvelukehittely on useimmiten rahan ohjaamaa selvitystyötä, silti sen seuraamukset voivat olla avoimia ja arvaamattomia. Missään tapauksessa ei ole oikeutettua arvottaa tutkimuksellista toimintaa sen mukaan, minkä nimikkeen alla, missä yksikössä ja millaisella rahoituksella se toteutuu. Tutkimuksen arvo määräytyy tutkimuksen seuraamuksista ja avoimesta tieteellisestä keskustelusta.