Yhteiskuntatieteet
Yhteiskuntatieteet lähestyvät ihmistä sosiaalisena olentona. Osassa yhteiskuntatieteitä tuotetaan kuvauksia, selityksiä ja ennustuksia. Selityksiin ja ennustuksiin keskittyvän tutkimuksen taustalla on nomologinen ajattelutapa, joka pyrkii näkemään ihmiselämän tapahtumien kirjossa yksityistapauksia toisiinsa liittäviä lainalaisuuksia. Yhteiskuntatieteet lähestyvät tutkimuskohdettaan usein rakenteen näkökulmasta, jolloin puhutaan strukturaalisesta lähestymistavasta. Tutkimuksellisesti tämä tarkoittaa, että inhimillisen tapahtumisen ymmärtämiseen eivät riitä pelkät yksilötason kuvaukset tai yksilöiden tavoitteet.
Yhteiskuntatieteiden mielenkiinto kohdistuu praksikseen eli sosiaalisen, poliittisen, kasvatuksellisen, taloudellisen tai muun inhimillisen toimimisen tuottamaan käytäntöön. Yhteiskuntatieteet ovatkin kiinnostuneita sellaisista ilmiöistä, jotka ovat olemassa ihmisen tarkoittavan toiminnan tuloksena tai suorastaan todellisia inhimillisen merkityksenannon kautta. Tästä seuraa, että perustoistaan tietoinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus ei voi välttää arvoja ja arvostuksia. Vallitsevien arvokytköksien paljastuminen on ajoittain ilmennyt yhteiskuntakritiikkinä ja radikalismina, jolloin on vaikkapa kyseenalaistettu vallitsevana rakenteena koululaitosta tai kritikoitu markkinataloudellisten sanontojen leviämistä julkiseen sosiaalitoimeen.
- valtio-oppi
- sosiologia
- sosiaalipsykologia
- psykologia
- sosiaalipedagogiikka
- kasvatustiede
- oikeustiede
- kansantaloustiede
- kansanterveystiede
- liikuntakasvatus
- sosiaalipolitiikka
- naistutkimus
- väestötiede
- uskontososiologia
- tiedotusoppi