Konkreettiset arvot
Konkreettiset arvot suuntautuvat praksikseen, inhimilliseen käytäntöön. Niissä on ajatuksia maailman muuttamisesta ja ihmisen sivistämisestä. Nämä arvot tulevat näkyviin intresseinä: mielenkiinnon kohteina ja velvoittavina odotuksina. Tekniikassa konkreettisia pyrkimyksiä ovat esimerkiksi: energiakulutuksen vähentäminen, materiaalin säästö, nopeuden lisäys, hallintajärjestelmän luotettavuus, häiriön sietokyvyn kasvu, laitteen toimintavarmuuden parantaminen, riskien vähentäminen. Terveystieteissä tutkimuksia suuntaavia tavoitteita ovat vaikkapa: hoitoajan lyhentyminen, terveen kudoksen säästäminen, instrumenttien käytön sivuvaikutuksien vähentäminen, uusien hoitomuotojen kehittäminen, kivun vähentäminen, elämäntapamuutoksen helpottaminen, työssä uupumisen tunnistaminen, terveyteen liittyvien asennemuutoksien edistäminen.
Tieteessä yleiset näkemykset ovat syntyneet erilaisten intressien ohjaamina. Kunkin teorian sisäiseen rakenteeseen kiinnittyy implisiittisiä, yleisesti ohitettuja arvokannanottoja. Tutkimustoiminta voi viestittää havaintokykyisille manipulaatiota, tasavertaista vuorovaikutusta tai emansipaatiota.
Suurinta osaa tieteellistä tutkimusta ei olisi lainkaan olemassa ilman sitä oikeuttavia profaaneja arvoja ja käytännöllisiä intressejä. Itse asiassa koko soveltavien tieteiden ryhmä rakentuu taloudellisesti, sotilaallisesti, uskonnollisesti tai laajasti ilmaistuna ideologisesti ja sosiaalisesti tärkeiksi koettujen arvojen varaan. Ne ovat primaareja. Totuus, totuudellisuus, objektiivisuus ja intersubjektiivisuus jäävät sekundaarisiksi. Tavallaan kutakin valtaryhmää tms. varten on rakentuneet omat teoriansa, tutkimusperinteensä ja tieteensä. Moninaisuus tuottaa intressien hajoamista, mikä näkyy esimerkiksi sotatieteen ja rauhantutkimuksen historiassa sekä niiden sijoittumisessa muiden tieteiden yhteyteen.
Perustieteiden tutkimusarjessa on vain etäinen yhteys tieteen ulkoisiin intresseihin. Siksi ne näyttäytyvät usein itseisarvoisina tiedon ja ymmärryksen vaalinnan alueina. Sen sijaan soveltavissa tieteissä tutkimuksen ulkoiset arvostukset asettavat omat ehtonsa niin tutkimuksien käynnistymiselle kuin tutkimusongelmien asettelulle.
Soveltavista tieteistä voitaisiin käyttää nimitystä intressitieteet. Ne ovat olemassa monenlaisten, keskenään erilaisten, jopa vastakkaisten intressien oikeuttamina. Nämä intressit kytkeytyvät löysästi tieteen sisäisiin pyrintöihin mutta ilmaisevat suoraan tieteen ulkopuolella asetettuja tavoitteita. Mediassa intressit sulautuvat tieteen ylevään neutraalisuuteen ja soveltavien tieteiden asiantuntijat esiintyvät puolueettomina tutkijoina. Enemmistö heistä puhuu luonnollisesti totta tieteessään edustettujen ja henkilökohtaisesti omaksuttujen intressien näkökulmasta. Kokonaisuuden näkökulmasta usein uskomukset ja toiveet ohittavat sekä tosiasiat että kritiikkiä kestävät synteettiset tarkastelut.
Takavuosina suomalaiset asiantuntijat ovat erehtyneet kehitysmaiden metsäprojekteissa. Tehtaiden ja konsulttiyritysten taustoilla piilevät edut ovat sanelleet niitä rajoja, joista ratkaisuja etsitään. Yhdysvalloissa ja Britanniassa on etsitty mikroplaneettojen ja komeettojen uhkaan ratkaisua ydinpommeista, joilla ajatellaan räjäytettävän Maata uhkaava kasauma tai saatetaan se pois törmäysradalta. Näissä ratkaisuyrityksissä on sekä ohitettu kovia tosiasioita että estetty toisenlaisten ja ”pehmeiden” ratkaisujen etsimistä.
Yksi kova tosiasia on, että monet uhkaavat avaruuden kappaleet eivät ole varsinaisia kappaleita vaan löyhiä kiviaineksen, pölyn ja jään kasaumia. Sellaisen räjäyttäminen tarkoittaa läjän tiheyden harventamista eli tilavuuden laajentamista. Mitkään olemassa olevat tai nykyisen riskitason omaavat kehitettävät ydinpommit eivät kykene poistamaan kasauman sisältämän massan vaikutusta. Meillä ei ole käytettävissä tieteiselokuvien kuvaamia keinoja esimerkiksi kaksikymmentä kilometriä halkaisijaltaan olevan likaisen lumipallon haihduttamiseen olemattomiin. Toisaalta sellaisen kulkurataan voidaan vaikuttaa ”pehmein keinoin”, jos on aikaa käytettävissä eli toimet voidaan aloittaa vuosia ennen oletettua törmäyshetkeä.
Intressitieteiden ratkaisuyritykset jo suunnitteluvaiheessa oikeuttavat uusien ja uuden tyyppisten ydinaseiden kehittelyä. Tavallaan ennen tutkimuksen käynnistymistä on päätetty hakea ongelmaan ratkaisua kovista keinoista. Mikä kuulostaisikaan militaristille paremmalta kuin tutkimuksellisesti argumentoitu toteamus: Ydinaseet voivat pelastaa Maapallon!
Soveltavien tieteiden perusongelma on, että niissä mielenkiinto suuntautuu tehokkaiden keinojen ja välineiden kehittelyyn asetetun ongelman ratkaisemiseksi. Päämääriä ja tavoitteita koskevat ihmettelyt näyttäytyvät monissa tutkimusperinteissä turhanpäiväiseltä spekulaatiolta. Samaten kysymykset ongelman synnystä ja sen sulauttamisesta osaksi sosiaalista olemistamme eivät ole kiinnostavia. Luonnontieteellisesti orientoituneet intressitieteet etsivät luonnostaan teknisiä ratkaisuja, joiden kehittelyyn ollaan useissa tapauksissa valmiita sijoittamaan miljardeja euroja. Intressitieteissä muodostuneet samoin ajattelevat ryhmät poliittisine kytköksineen ja rahan logiikka sanelevat ratkaisuja. Ehkä tämäkin seikka hieman selittää sitä, miksi intressitieteiden edustajat kovin helposti lähtevät mukaan vaikkapa kehittämään keinoja, joilla kiellettyjen aineiden käyttö ei näkyisi testinäytteissä. ”Näkymättömän käden” vaikutuksesta tutkimustoiminta kiinnostuu varakkaiden ihmisten ongelmista ja samanaikaisesti on vaikeuksia käynnistää tutkimuksia köyhälistön joukkojen kurjuuden vähentämiseksi.