Suunnittelun ja hallinnon tieteet
Suunnittelun ja hallinnon tieteiden ryhmä tutkii mm. organisaatioiden johtamista, yritysten toimintaedellytyksiä, valtion ja kuntien varautumista tulevaan kehitykseen, erilaisten ihmisryhmien valvonnan ja hallitsemisen kysymyksiä. Nämä tieteet hyödyntävät erityisesti yhteiskuntatieteiden saavutuksia sekä tarvittaessa moniin tarkoituksiin tuotettuja tilastoaineistoja. Soveltavina tieteinä nämä eroavat toisistaan suuresti, ajatellaanpa vaikka markkinointitiedettä, kirjastotiedettä ja työtiedettä.
Optimistisesti voidaan ajatella, että suunnittelun ja hallinnon tieteet osallistuvat julkishallinnon puolella pyyteettömästi yhteisten asioiden hoitamiseen tuottamalla paikkansa pitävää tietoa päätöksiä ja yhteiskunnallisia valintoja varten. Näissä tieteissä toteutuu tasapuolinen ja humaani suhtautuminen, kun tutkitaan edellytyksiä elämisen sosiaalisten ehtojen kehittämiseksi. Naiivi ajattelu asettaa suunnittelutieteet välineeksi järkevien asioiden edistämiseen kysymättä, ketkä määrittävät järkevyyden kriteerit.
Ympäristötutkimuksen ajoittain herättämät intohimot paljastavat, että suunnittelun ja hallinnon tieteet eivät ole arjesta ja politiikasta irrallinen yhteisen hyvän vaalija. Erilaiset ja keskenään ristiriitaiset intressit kohtaavat tutkimuksen arjessa, varsinkin uusien tutkimustulosten tulkinnassa. Yksimielisyyteen päästää usein vasta sitten, kun tulokset muuttuvat aikaa myöten triviaaleiksi. Tilanne kertoo sekä tieteen teon vaikeudesta että mielenkiintoisuudesta. Erimielisyydet ovat tutkimuksen kehittymisen ehto.
Yliopistolaitoksen nopea laajeneminen 1960-luvulla on vauhdittanut keskustelua myös tieteen teon sosiaalisista edellytyksistä ja ajatuksellisista rajoituksista. Kritiikin yksi kärki on kohdistunut ajatukseen tieteen arvovapaudesta. Yhteiskuntatieteiden osalta on havahduttu kysymään, onko tutkimus muuntunut yhä enemmän sosiaaliteknologiaksi eli arvokysymykset ohittavaksi sosiaaliseksi insinööritaidoksi. On pelätty tieteen ja tieteellisten menetelmien mukautuvan tilanteeseen, missä ihmisiä valvotaan ja ohjataan toimimaan eliittien asettamien päämäärien mukaisesti. Nykyään keskustelu on vaimeaa, vaikka elämme kehittyneiden suunnittelu-, valvonta ja hallintavälineiden oloissa.
Suunnittelun ja hallinnon tieteet ovat intressien kohtauskentällä. Talouselämän ja markkinoiden vaateet lyövät läpi, poliittinen johto, valtiokoneisto ja kunnat asettavat omat intressinsä, järjestöt ja näkyvät toimijat esittävät toiveitaan. Ei ole olemassa vain yleisesti suunnittelua ja hallintoa vaan jokapäiväisessä toiminnassa annetaan huomaamattomasti vastaus kysymykseen: millaisia arvoja, päämääriä ja tavoitteita suunnittelussa ja hallinnossa todellistetaan. Suunnittelun ja hallinnon tieteet, haluttiin sitä tai ei, ovat kytköksissä elämäntapamme intresseihin. Kuvitelma arvovapaudesta tarkoittaa sokeutta suhteessa soveltavan ihmistieteen lähtökohtiin. Ihminen itse tutkii omaa sosiaalisuuttaan. Tietoisuus perusteista, lähtökohdista ja intresseistä mahdollistaa sekä kriittisyyden että avoimen keskustelun. Ihmistä tutkivien tieteiden yksi keskeinen tehtävä on ylläpitää keskustelua, jotta ihmiset voisivat itse ohjata itseään. Tieteen luonteeseen kuuluu vapauttaminen eikä sopeuttaminen
- yhteiskuntasuunnittelu
- ympäristösuunnittelu
- ympäristötiede
- hallintotiede
- kunnallistiede
- työtiede
- markkinointioppi
- kirjastotiede
- matkailutiede
- kauppatieteet
- sosiaalipolitiikka
- terveystaloustiede
- kotitaloustiede