futureofwinter2017.jpg
Professori Carmen de Jong palkittiin talvimatkailun tulevaisuusseminaarin parhaan tutkimuksen -palkinnolla. Palkinnon myönsi Daniel Scott Waterloon yliopistosta Kanadasta. Seminaarin järjestäjä professori Markku Vieru MTI:stä vasemmalla.

Ilmastonmuutos haastaa talvimatkailun sopeutumaan

12.4.2017

Talvimatkailun kansainvälinen tulevaisuusseminaari (Workshop on the Future of Winter Tourism, FWT2017) kokosi huhtikuun alussa tutkijoita kahdeksasta maasta Rovaniemelle tarkastelemaan alan haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Osallistujien joukossa oli runsaslukuisesti mukana myös suomalaisia matkailualan toimijoita eteläistä Suomea myöten. Seminaarin järjesti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Seminaarissa kuultiin kolmen päivän aikana 19 tutkimukseen pohjaavaa esitelmää. Kaukaisimmat esitelmänpitäjät tulivat Kanadasta, Turkista ja Andorrasta. Seminaarin avaussanat lausui rehtori Mauri Ylä-Kotola ja ministeriön tervehdyksen toi Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen.

Seminaarin ohjelmaan, tiivistelmiin ja tutkimuksiin pääsee tutustumaan oheisen linkin kautta.

Tilaisuudessa käsiteltiin esimerkiksi sitä, miten talven lyheneminen on vaikuttanut Pohjois-Amerikassa, Pohjoismaissa ja Alpeilla erityisesti lumesta riippuvaan yritystoimintaan, matkailijoiden käyttäytymiseen ja palveluiden kysyntään. Koska talvimatkailu poikkeaa luonteeltaan ja olosuhteiltaan niin voimakkaasti eri markkina-alueilla, sopeutuminen näyttäytyi eri alueilla erilaisena. Siellä, missä talvimatkailu on ymmärretty edellyttävän suuria investointeja ja kiipeämistä entistä ylemmäs lumivarmuuden saavuttamiseksi, sopeuttamistoimet ovat olleet suurempia, haasteellisempia ja kiistanalaisempia. Vastaavasti pienimuotoisemmin toteutettu, usean riippumattoman toimijan toteuttama ja vähemmän lumesta riippuva palvelutarjonta näyttäisi kykenevän sopeutumaan muuttuviin lumiolosuhteisiin joustavamman.

Tästä näkökulmasta on hyvä, että esimerkiksi Suomessa tuotteistetaan matkailijoille ns. meille itsestäänselvyytenä pidettyjä asioita kuten hiljaisuutta, puhdasta ilmaa, ainutlaatuista luontoa ja revontulia - lumesta riippuvaisten aktiviteettien kuten laskettelun, hiihdon, koiravaljakko-, poro- ja moottorikelkka-ajeluiden rinnalla.

Tähän aihealueeseen liittyi myös seminaarin parhaan tutkimuksen palkinnon voittaneen Strasbourgin yliopistoa edustaneen professori Carmen de Jongin esitelmä. Tutkimuksessa esiteltiin havaintoaineistoa keskieurooppalaisten laskettelukeskusten sopeutumistoimista lumivarmuuden vähetessä sekä eri sidosryhmien suhtautumisesta näihin toimiin.

Tilaisuuden järjestäminen ei olisi ollut mahdollista ilman yhteistyökumppaneiden panosta. Taloudellisesti tilaisuutta tukivat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Lapland Hotels, Pohjolan Osuuspankki, Rovaniemen kaupunki ja Lapin yliopisto. Monelle osallistujalle tämä oli ensimmäinen vierailu Lappiin ja osa heistä suuntasi seminaarin jälkeen eripuolille Lappia hankkimaan autenttisia kokemuksia suomalaisista laskettelukeskuksista, luonnosta ja kulttuurista. Erityiskiitosta seminaarin järjestävät saivat ohjelman korkeasta profiilista ja suomalaisesta täsmällisyydestä.

Lisätietoa: Markku Vieru, 0400 377 641