Lapin yliopiston SÁRA-tutkijaryhmä tutkii muiden muassa kaupungeissa asuvien saamelaisten hyvinvointia ja palvelujen käyttöä. Sen lisäksi ryhmä kehittää uusia yhteisöllisiä tutkimusmenetelmiä yhteistyössä saamelaisyhdistysten ja saamelaiskäräjien kanssa. Yhteistyössä edellä mainittujen ryhmien kanssa laaditulla kyselyllä kartoitetaan saamelaisten omakielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen tarvetta.

Erityisesti kyselyllä haetaan tietoa siitä, miten saamelaisuus kulkee mukana arjessa, millaisia erityistarpeita kaupungeissa asuvilla saamelaisilla on kielensä ja kulttuurinsa siirtämisessä jälkipolville sekä tunnistaako nykyinen palvelujärjestelmä riittävästi näitä tarpeita. Saamelaisia asuu melkein kaikissa Suomen kunnissa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 1300, Rovaniemellä vähän yli 1000, Oulussa reilu 900 ja Tampereellakin 400. 65 prosenttia saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella.

Tutkija Elsa Laiti-Hedemäen mukaan on tärkeätä selvittää, uskaltavatko kaupungeissa asuvat saamelaiset tuoda esille sen, että he ovat alkuperäiskansan edustajia. Laiti-Hedemäen mukaan kaupungissa asuvista saamelaisista ja heidän elinoloistaan ei tiedetä juurikaan mitään. Tämä näkymätön ja tasaisesti kasvanut väestöryhmä on jäänyt vaille huomioita ajankohtaisissa monikulttuurisuuskeskusteluissa.

– Toivottavasti mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn, sillä tiedon avulla pyritään parantamaan saamelaisten palvelujen saatavuutta sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaa. On kiinnostavaa tietää, miten me jaksamme pienenä vähemmistönä taistella saamenkielen siirtymisestä jälkipolville ja miten saamelaiskulttuurin muotoja, tapoja ja arvoja voidaan toteuttaa kaupunkilaisten elämässä. Vai häviääkö saamelaisuus vähä vähältä kaupungeissa palvelujärjestelmän kautta, joka ei tunnista riittävästi erilaisuuksia, Elsa Laiti-Hedemäki pohtii.

Elsa Laiti-Hedemäki on itse ensimmäisen polven kaupunkilainen ja hän tuntee hyvin kaupungissa asuvien saamelaisten elämäntilanteet ja haasteet. Hän asui Utsjoella kaksikymmentä ensimmäistä vuottaan ja muutti sen jälkeen opiskelemaan Rovaniemelle. Valmistuttuaan hän on työskennellyt sosiaali- ja terveydenhuollon alalla eri puolilla saamelaisaluetta.

– Poikani syntymän jälkeen olen asettunut asumaan pysyvästi Rovaniemelle. Ensimmäinen taistelun kävin pojan saamenkielisestä päivähoidosta ja seuraavan saamenkielisestä kouluopetuksesta. Kun koulussa ei ole opetusta, niin lapsi pitää kuljettaa kesken päivän päiväkotiin saamen opetukseen eli tyypillinen tarina lapsen kuljettamisesta eri paleluiden piiriin. Lopulta poikani halusi puhua vain suomea, joten kohdallani toteutui asenne, tehän kyllä tulette toimeen suomen kielläkin, Laiti-Hedemäki kuvaa.

Kysely on osa laajempaa SÁRA-tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään kaupungissa asuvien saamelaisten arjessa selviytymistä. Hanke on valtakunnallinen, ESR-rahoitteinen ja STM:n koordinoima tutkimushanke. Sitä rahoittavat myös Lapin yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri.

Kyselyyn voi vastata sähköisesti osoitteessa: www.saradutkan.fi/kysely  

Lisätietoja:

Elsa Laiti-Hedemäki, elsa.laiti-hedemäki (at) ulapland.fi, 040-484 4162
Lydia Heikkilä, lydia.heikkila (at) ulapand.fi, 040 484 4080

LY/Viestintä/OT