Lapin matkailu on riippuvainen eläimistään. Porot ja koirat kuljettavat matkailijoita ja ovat samalla itse osa kokemusta. Metsien ja vesien elävät puolestaan kuuluvat elimellisesti siihen puhtaaseen luontoon, jota ilman Lapin matkailua ei olisi olemassakaan. Ei siis ole yhdentekevää, missä kunnossa luontokappaleet tarhoissa ja niiden ulkopuolella ovat, sanoo tutkija Mikko Äijälä Lapin yliopistosta.
Vaikka modernien kulttuurien ihmiset ovat monin tavoin vieraantuneet luonnosta, on eläinten rooli elämässämme edelleen valtaisa. Eläimet ovat ihmisten ravintoa, mutta niillä on myös monia muita sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia tehtäviä. Lapin matkailu on tyyppiesimerkki toimintakentästä, jossa eläimillä on useita merkittäviä rooleja.
– Eläinten merkitys pohjoisen matkailulle on valtava niin symbolisella kuin konkreettisellakin tasolla. Markkinoinnissa hyödynnetään tiettyjä eläimiä, kuten poroja ja valjakkokoiria, joilla on myös hyvin konkreettinen rooli useimpien matkoilla. Lisäksi villieläimillä ja kaloilla on suuri merkitys Lapin matkailulle, Mikko Äijälä sanoo.
– On itse asiassa vaikea kuvitella Lapin matkailua ilman eläimiä, ainakaan tässä mittakaavassa. Eläimiä tuskin pystyttäisiin korvaamaan ihmisillä tai ihmistekoisilla esineillä.
Tutkija Mikko Äijälä
Eläinten hyvinvoinnilla parempaa matkailua
Äijälä tekee eläimistä ja matkailusta väitöskirjaa ja työskentelee kahdessa hankkeessa, joissa tarkastellaan yhteistyössä matkailuyritysten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa eläinten hyvinvoinnin merkitystä liiketoiminnalle. Hankkeiden tavoitteena on sekä parantaa eläinten oloja että selvittää, miten niiden hyvinvointia voidaan hyödyntää matkailun yritystoiminnassa.
– Matkailijoiden arvomaailma kehittyy jatkuvasti yhä eettisempään suuntaan. Sekä tieteellisen tiedon että julkisen keskustelun lisääntymisen myötä he ovat tietoisempia ja kiinnostuneempia eläinten hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Matkailualalta tämä vaatii vastuullisempia toimintatapoja. Uskon, että matkailijat ovat valmiita maksamaan enemmän tuotteista, joissa eläinten hyvinvointi voidaan taata, Mikko Äijälä sanoo.
– Seuraava kehittämiskohde matkailualalla voisi olla eläimen hyvinvoinnin taloudellisen arvon luotettava mittaaminen. Ehkäpä sen myötä alettaisiin eläinyksilön taloudellisen arvon rinnalla miettimään myös sen hyvinvoinnin taloudellista arvoa.
Kuinka eläimet voivat?
Vaikka kehittämisen mahdollisuuksia on, eivät Lapin matkailuyritysten hyödyntämät eläimet ole Äijälän mukaan Lapissa yleisesti ottaen mitenkään retuperällä. Vaihtelua olosuhteissa ja hoitamisen tavoissa kyllä löytyy.
– Eläinten hyvinvoinnissa on eroja sekä palveluntuottajien että eläinlajien välillä. Toiset näkevät eläimet lähinnä taloudellisena resurssina ja toisilla niihin on myös tunneside, jolloin myös kohtelu on erilaista.
– Suomessa eläimillä on jo lain puitteissa tiettyjä oikeuksia, mutta ongelmaksi muodostuu valvonta. Laki ei myöskään tunne ”matkailueläintä”, joka kuitenkin eroaa esimerkiksi tuotantoeläimestä, Äijälä huomauttaa.
Inhimillinen katse vai ei?
Villit porot ja sinisilmäiset huskyt
Matkailueläimen kategoria on kiintoisa myös puhtaasti sosiologisesta näkökulmasta. Toisin kuin tuotantoeläimet tai vaikkapa luonnontieteen tutkimuskohteet, joita katsotaan biologian ja ekologian luokitusten kautta, matkailueläimet ovat usein ennen muuta romantisoituja symboleja.
– Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vievät ihmisiä yhä etäämmälle luonnosta, mikä puolestaan synnyttää romantisoidun suhteen luontoon. Eläimet ovat yksi tämän luontosuhteen ilmentymä eli ne edustavat ihmiselle sidettä luontoon, Äijälä kuvaa.
Matkailueläimet näyttävät usein siis sidoksen, jollaisen ihminen tahtoisi itsensä ja luonnon välille kuvitella. Porot ovat tällaisessa mielikuvituksessa villejä mutta hyväntahtoisia, liki inhimillisiä otuksia, joita esimerkiksi brittimatkailijat eivät mielellään syö. Huskyt ovat sinisilmäisiä sympatiapalloja, jotka palvelevat ihmistä uskollisesti ja nöyränä.
Kuolemaa ei matkailun eläinsuhteisiin usein liity tai ainakin se on piilotettu turistiselta katseelta. Poikkeuksia ovat metsästys- ja kalastusmatkailu, joissa kuolema on keskeisessä roolissa. On siis selvästikin olemassa erilaisia matkailueläimiä, joiden hyvinvoinnille saatetaan asettaa erilaisia kriteerejä.
– Vastuullinen matkailija haluaa olla tekemisissä hyvinvoivien eläinten kanssa, mihin kuuluu myös se, että hän on kiinnostunut ravintola-annoksessaan olevan lihan alkuperästä. Näin ollen eläinten hyödyntäminen matkailutoiminnassa on jo eri eläinlajien kirjon vuoksi erittäin monisyinen ja siksi mielenkiintoinen ilmiö.
Teksti ja kuvat: Tapio Nykänen / Viestintä