Selvityksen mukaan osuuskunta ei ole kovin yleinen vaihtoehto yritystoiminnan aloittamisessa. Yritysneuvojatkin suosittelevat yrittäjän uraa pohtivalle ensisijaisesti toiminimen perustamista. Toiminimellä aloittaminen tai osakeyhtiön perustaminen sitoo aloittavan yrittäjän taloudellisesti osuuskuntaa suurempaan riskiin.

– Osuuskunnassa yrittäjä voi olla palkansaajana, mikä mahdollistaa myös opintotuen tai työttömyyskorvauksen saamisen, korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyttä tutkinut projektipäällikkö Raimo Jänkälä Lapin yliopistosta sanoo.

Korkeakoulutetut, joilla on kokemusta osuuskuntayrittämisestä, pitävät osuuskuntaa turvallisena yritysmuotona ja sen taloudellista riskiä pienenä. Osuuskunta mahdollistaa myös helpon tavan hoitaa oman asiantuntijatyön laskutus ja kirjanpito.

Osuuskunta toimii työn välittäjänä

Korkeakoulutettujen osuuskunnat eivät ole selvityksen mukaan yrityksiä, vaan pikemminkin työn välittäjiä ja työosuuskuntia.

– Ihmetystä tuloksissa herätti se, kuinka vähän nykyisissä nuorten korkeakoulutettujen osuuskunnissa hyödynnetään yhteistä osaamista ja yhteiskehittämistä. Yhteistä toimintaa on eniten taide- ja kulttuurialan osaajien perustamissa osuuskunnissa, yrittäjyyttä ja johtamista Lapin yliopistossa opettava Rauno Rusko sanoo.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla osuuskunta olisi hyvä vaihtoehto. Siitä puhutaan julkisuudessa kuitenkin aivan liian vähän. Harva yhdistää yrittämisen, pätkätyöt ja osuuskunnan toisiinsa. Korkeakoulutetuista työttömistä moni voisi kuitenkin ryhtyä tekemään työtä osuuskunnan kautta.

– Osuuskunnat ovat varsin halpoja perustaa. Lisäksi työntekijä ei useinkaan tarvitse työtilaa, koneita tai muuta infraa. Osuuskunnassa palveluita voidaan tuottaa kotona, mökillä, kahvilassa tai yleisissä tiloissa. Useassa oppilaitoksessa osuuskunta toimii oppimisympäristönä, mutta pohjoisen yliopistoista osuuskuntamuotoinen oppimisympäristö puuttuu, koulutuspäällikkö Helena Tompuri sanoo.

Osuustoiminnan tulevaisuus

Osuuskunnilla on sosiaalinen tilaus aikana, jolloin korkeakoulutettujen työllistyminen vaikeutuu ja ihmisten yrittäjyyttä halutaan lisätä. Pätkätyöt, töiden ja opiskelujen limittyminen sekä yhdessä tekeminen ovat tulevaisuuden työn trendejä. Tähän valmentautuminen vaatisi, että osuuskuntamaista asiantuntijapalveluiden tuottamista kokeiltaisiin jo opiskeluaikana. Samalla tuotaisiin yksin yrittämisen rinnalle yhdessä yrittämisen kulttuuria.

– Osuuskuntalaki uudistui vuosi sitten. Se muutti osuuskuntia osakeyhtiöiden suuntaan, jolloin mahdollisuus saada ulkopuolista rahoitusta parani. Lapissa on vain muutama nuorten korkeakoulutettujen muodostama osuuskunta, joiden jäsenmäärä on kasvussa. Lisää kuitenkin kaivattaisiin. KOVI-hankkeen tulokset osoittavat, että yrittäjämäisen asenteen oppimiselle osuuskunta on oivallinen ympäristö. Lapin yliopisto haluaa olla mukana kehittämässä osuuskuntia ja luoda opiskelijoille mahdollisuuden tutustua tätä kautta yrittäjyyden olemukseen jo opintojen aikana, Raimo Jänkälä sanoo.

Lapin yliopisto ja Oulun yliopisto toteuttivat ESR-rahoitteisen ”Korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyden virittäminen” (KOVI)- hankkeen.


Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö
Raimo Jänkälä
Raimo.jankala@ulapland.fi
p. 040 510 9481

LaY/Viesintä/OT