Kelan perhekuntoutuksen tavoitteena on lapsen ja nuoren toiminta- ja opiskelukyvyn parantaminen ja turvaaminen. Keskeistä on myös yhteistyön tiivistäminen paikallisten tahojen kanssa, esimerkiksi päivähoidon, koulujen, perheneuvoloiden ja sairaanhoitopiirien kesken.

Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö toteuttivat perhekuntoutuksen kehittämishankkeen ulkoisen arvioinnin, jonka tavoitteena oli tutkia, miten kuntoutusinterventio muutti lasten tilannetta. Tiedot kerättiin kuntoutuksen alussa ja lopussa lapsille ja vanhemmille sekä perhekuntoutushankkeille suunnattujen kyselyiden avulla. Vuonna 2009 Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö toteuttivat ensimmäisen arvioinnin, jolle tämä arviointi on jatkoa (ks. Kelan tiedote 29.5.2009).

Perhekuntoutukseen osallistui vuosina 2005–2008 yhteensä 1 514 lasta ja nuorta perheineen 12 eri perhekuntoutushankkeessa. Kuntoutukseen osallistui eri-ikäisiä lapsia ja heillä oli erilaisia diagnooseja. Vanhempien arvioiden perusteella lasten oireet vähenivät lähes kahdella kolmesta, pysyivät ennallaan viidesosalla ja lisääntyivät vajaalla viidenneksellä. Vanhempien huoli lapsesta, kiinteät perhesuhteet ja kuntoutuksen riittävä kesto ennustivat lapsen oireilun vähenemistä.

Kuntoutuksen toimintamuoto ennusti eri tavalla vanhempien ja lasten kuntoutuksesta saamaa tukea. Lapset hyötyivät yksilö- ja perhepainotteisesta kuntoutuksesta ja vanhemmat perheterapeuttisesti ja ryhmätoimintaan painottuneesta kuntoutuksesta. Lähipiiristä saatu apu lisäsi vanhempien voimavaroja. Lasta auttoi se, että vanhemmat saivat kuntoutuksesta voimavaroja.

Koska perhekuntoutuksen toimintamuodot ennustivat eri tavalla vanhempien ja lasten saamaa apua, olisi kuntoutuksessa hyödynnettävä erilaisia työtapoja, perheen kohtaamista yksikkönä, vertaisryhmiä sekä työskentelyä erilaisissa kokoonpanoissa (lapsi, vanhemmat, perhe, verkosto).

Olisi myös tärkeää koota kuntoutuskokonaisuus perheen tarpeita vastaavaksi. Nykyisten perhekuntoutusmuotojen yhtenäistäminen ja yhteinen kehittäminen perheiden sosiaalityön, yksilökuntoutuksen ja perhepolitiikan kanssa on välttämätöntä.

Julkaisu: Linnakangas R, Lehtoranta P, Järvikoski A, Suikkanen A. Perhekuntoutus puntarissa. Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 109, 2010. ISBN 978-951-669-829-1 (nid.), ISBN 978-951-669-830-7 (pdf). Hinta 15 euroa.

Lisätietoja: Ritva Linnakangas, YTT, tutkija, Lapin yliopisto, yhteiskuntatutkimuksen laitos, puh. 040 484 4226, etunimi.sukunimi@ulapland.fi tai Asko Suikkanen, YTT, professori, Lapin yliopisto, yhteiskuntatutkimuksen laitos, puh. 040 544 2744, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Tilaukset: julkaisut(at)kela.fi tai puh. 020 634 1947