Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa valmistuneessa tutkimuksessa arvioidaan porotalouden tulo- ja työllisyysvaikutuksia sekä porotalouteen liittyviä arvoja. Tutkimus toteutettiin Kittilässä, Rovaniemellä ja Savukoskella.

Tutkimuksen mukaan porotalouden välittömät tulovaikutukset olivat

• Kittilässä noin 2 milj. euroa, kerrannaisvaikutuksineen 3,8 milj. euroa,
• Rovaniemellä 2,4 milj. euroa, kerrannaisvaikutuksineen 5,1 milj. euroa,
• Savukoskella 1,6 milj.euroa, kerrannaisvaikutuksineen 3,1 milj. euroa.
  
  

Suurimmat kerrannaisvaikutukset olivat Rovaniemellä. Tämä johtuu siitä, että suuri osa porotalouden hankinnoista tehtiin Rovaniemellä kotikunnasta. Porotalouden kannattavuus oli Savukoskella paras, siellä kotitaloudet saivat porotaloudesta suhteellisesti enemmän tuloja kuin muualla.

– Porotalouden suhteelliset kerrannaisvaikutukset olivat kaikissa kunnissa suuremmat kuin muilla toimialoilla. Porotalouden nettovaikutukset paikallistalouden tulonkierrossa olivat välittömiä vaikutuksia suuremmat. Tämä johtuu siitä, että porotalous ostaa suhteellisesti enemmän paikallisilta toimialoilta kuin mitä se saa niiltä myyntituloja, Asta Kietäväinen sanoo.

Porotalouden työllisti Kittilässä 109, Rovaniemellä 78 ja Savukoskella 52 henkilöä. Savukoskella porotalous työllistää noin yksitoista prosenttia kaikista työllisistä. Rovaniemellä porotalous työllistää 0,2 prosenttia kaikista työllisistä.

Tutkimuspaikkakunnilla poronhoidosta saatua tuloa täydennettiin palkkatöillä ja muilla elinkeinoilla. Poronhoito miellettiin luottoelinkeinoksi, jonka varassa myös lyhyemmät tai sivutoimiset työsuhteet tulivat kannattaviksi.

– Tällöin poronhoidon merkitys on suurempi kuin mitä sen taloudellinen merkitys osoittaa, Kietäväinen sanoo.

Käytännössä poroperheet saavat tuloa monesta lähteestä ja ovat monialayrittäjiä. Perheen sisällä eri elinkeinoalat ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään ja niiden painosuhteet vaihtelevat suhdanteiden mukaan.

– Porotalouden merkitystä aluetaloudelle tulisikin katsoa monialaisen yrittäjän näkökulmasta. Tämä antaisi entistä luotettavamman kuvan elinkeinon merkityksestä. Tähän tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa ja uusia tutkimuksen keinoja.

Tutkimuksen toteutti Lapin yliopiston Pohjoisen yhteiskunnan tutkimusinstituutti LAPPEA.

Tutkimusraportti: Porotalouden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset sekä muut arvot: kohti kokonaisarvoa?

Sähköinen julkaisu: www.doria.fi

Lisätietoja:
Tutkija Asta Kietäväinen 050 3954007
Professori Suvi Ronkainen 0400 673462

LaY/Viestintä/OT