Itä-Lappi nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi 2008–2009 Stora Enson sellutehtaan sulkeuduttua. Työllisyyttä edistävät toimenpiteet päätyivät vahvistamaan perinteistä naisten ja miesten työnjakoa. Yritysten kehittämistuet ja työhallinnon toimenpiteet vuosina 2008–2009 toistivat perinteistä jakoa naisten ja miesten aloihin. Nämä tiedot tulevat ilmi Suvi Lyytisen tutkimuksessa Lapin Letka -hankkeelle.
Tutkija Suvi Lyytinen Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta on tarkastellut Lapin Letka -hankkeen tutkimuksessa työhallinnon toimenpiteitä ja valtion investointitukia Itä-Lapin rakennemuutosalueelle vuosina 2008–2012. Toimenpiteiden ja tukien avulla pyrittiin työllistämään Stora Enson sellutehtaan entisiä työntekijöitä.
Tutkimuksen mukaan naiset, jotka joutuivat rakennemuutoksen kouriin sellutehtaan sulkemisen seurauksena, kouluttautuivat esimerkiksi lähihoitajiksi. Miehet pyrkivät jatkamaan työuraansa teollisuuden tai rakennusalan palveluksessa.
– Osa miehistä on päätynyt käymään useiden eri alojen työvoimakoulutuksia, koska miesvaltaisten alojen työllistävyys on suhdanneherkkää ja epävarmaa. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta miehet eivät ole kouluttautuneet uudelleen sukupuolelleen epätyypilliselle alalle, vaikka esimerkiksi sosiaali- ja terveysala on yksi alueen työllistävimmistä aloista, Suvi Lyytinen kertoo.
Myös vuosina 2008–2009 myönnetyllä investointituella päädyttiin toistamaan perinteistä työnjakoa. Miesvaltaisen työttömien joukon työllistämiseen tarkoitetusta tuesta noin 5,7 miljoonaa euroa myönnettiin Arktos Group Ltd Oy:lle, jonka toimiala perinteisesti työllistää miehiä. Investointitukia jaettiin myös kolmelle matkailualan yritykselle, yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Matkailualan tuki hyödyttää lisäksi rakennusalaa, koska tuet myönnetään aineellisten investointien tekemiseen. Myös suurin osa EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahastoista jaetusta rahoituksesta vuosina 2008–2009 paransivat joko suoraan tai epäsuorasti matkailualan yritysten toimintaedellytyksiä. Jatkuva panostaminen puunjalostukseen osoittaa, ettei ajatus teollisesta työstä miesten pääasiallisena työllistäjänä ole helposti muutettavissa.
Itä-Lapin alueella on yhtäältä pulaa tiettyjen alojen työntekijöistä ja toisaalta pulaa työstä miehille.
– Rakennemuutokseen varatuilla euroilla pyrittiin luomaan työtä miehille, mutta se ei onnistunut. Arktos Group Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ei antanut työtä kovinkaan pitkäksi aikaan miehille ja muutkin tuet menivät suhdanneherkille aloille. Miksi näin aina toimitaan? Lyytinen pohtii.
Suvi Lyytinen esittää ongelmaan ratkaisuksi asennemuutosta.
– Ikiaikaiset käsitykset miehille sopivasta työstä olisi syytä heittää romukoppaan, ja miehiä tulisi rohkaista kouluttautumaan alueella työllistäville toimialoille, kuten sosiaali- ja terveysalalle, Lyytinen sanoo.
– Itä-Lapissa miesten työttömyys ja vaara jäädä työttömäksi on todennäköisempää kuin naisilla, ja varsinkin matalasti koulutettujen miesten on vaikea löytää työtä. Miesvaltaisten teollisuudenalojen työllistävyysvaikutus on vähentynyt jatkuvasti erityisesti Itä-Lapissa. Alueella on tarjolla vain vähän työtä matalasti koulutetuille ja iäkkäille työnhakijoille. Sen sijaan naisvaltaisilla aloilla on pulaa työntekijöistä, Lyytinen huomauttaa.
Suvi Lyytisen tutkimusraportin
Valtio tuli väliin aineistona on käytetty työhallinnon rekisteriaineistoja 190:stä ilman työtä jääneestä henkilöstä, joista 27 on naisia.
Lisätietoja:
Tutkija Suvi Lyytinen, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin Letka -hanke
P. 040 484 4059, suvi.lyytinen (at) ulapland.fi
Lapin Letka on sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä edistävä hanke, jota hallinnoi Lapin ammattiopisto. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Lapin ELY-keskuksen kautta. Hankkeen toiminta-alue on Lappi, ja se toteutetaan vuosina 2008–2013.
www.lapinletka.fi