Kaivosohjelma ja kunnan pyrkimys sopimusperusteiseen yhteistyöhön kaivostoimialan kanssa ovat valtakunnallisestikin uusi avaus, jonka tavoitteena on kunnan, kaivosyhtiöiden ja muiden sidosryhmien yhteistyöllä kehittää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kaivostoimintaa paikkakunnalla. Kunnanjohtaja Viljo Pesosen mukaan sopimuksella pyritään edistämään eri osapuolten kumppanuutta ja yhteistyötä.

– Mikäli kaivostoiminnan halutaan Sodankylässä jatkuvan – ja jopa laajentuvan – kansalaisten osallisuus ja eri ihmisryhmien vaikutusmahdollisuudet ovat avainasemassa kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan kannalta. Kunnan aloite kaivosohjelman valmistelemiseksi ja pyrkimys yhteiseen kaivossopimukseen ovat työkaluja kestävän kaivostoiminnan edistämiseksi, Pesonen sanoo.

Lapin yliopiston toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan kaivostoiminnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia Sodankylän paikallistalouteen ja työmahdollisuuksiin. Noin 80 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo, että koulutus- ja työmahdollisuudet, yksityinen palvelutarjonta ja paikkakunnan ilmapiiri ovat parantuneet kaivoshankkeiden myötä.

Paikkakunnalla vallitsee kuitenkin taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen ristiriita. Vastaajista noin puolet arvioi, että kaivostoiminta on heikentänyt ympäristön tilaa ja kaivosten lähikylissä tätä mieltä oli kuusikymmentä prosenttia vastanneista.

– Kaivostoiminnan paikallisen hyväksyttävyyden kannalta ympäristövaikutusten ennakointi ja kielteisten vaikutusten vähentäminen ovat tärkeimpiä asioita ratkaistavaksi, toteavat Lapin yliopiston tutkijat Leena Suopajärvi ja Marianne Kuisma.

– Haitankärsijöitä ovat kaivosten lähialueilla asuvat. Kokemus oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta kuntalaisten kesken on tärkeä asia, josta kuntapäättäjillä on yhteinen vastuu kannettavanaan, tutkijat jatkavat.

Kaivosten vaikutukset matkailuun nähtiin vähäisinä, sillä Sodankylässä olevat kaivokset ja suunnitellut hankkeet eivät tällä hetkellä sijaitse keskeisillä matkailualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kaivostoiminta haittaa elinkeinoista eniten porotaloutta, sillä lähes puolet vastanneista arvioi kaivosten haittaavan porotalouden toimintaa Sodankylässä.

– Konkreettisista kehittämistarpeista kiireellisimpänä nousi esille liikenneturvallisuuden parantaminen. Myös kysyntään vastaavalle asuntotuotannolle on Sodankylässä tarvetta, sanovat tutkijat.

Lapin yliopisto toteuttaman kyselytutkimuksen aineisto kerättiin kesällä 2016. Kyselyyn vastasi 200 kuntalaista ja vastaajajoukko edustaa hyvin kunnan elinkeino-, koulutus- ja sukupuolirakennetta. Kysely on osa Alueelliset innovaatiot ja suurhankkeet arktisella alueella (REGINA) –hanketta.

Lisätietoja 

Yliopistonlehtori Leena Suopajärvi (040 484 423), Lapin yliopisto
Kunnanjohtaja Viljo Pesonen (040 161 4430), Sodankylän kunta

LY/Viestintä/OT