Sosiaalinen kestävyys nostettava ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalle

22.12.2011

Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on nostettava taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle. Pelkät talouden mittarit eivät riitä kuvaamaan yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta, todetaan professori Anneli Pohjolan ja toiminnanjohtaja Riitta Särkelän toimittamassa kirjassa Sosiaalisesti kestävä kehitys.

Kirjan aihe on ajankohtainen, sillä ensi kesäkuussa järjestetään Rio de Janeirossa YK:n kestävän kehityksen huippukokous Rio +20. Suomen tavoitteena on siellä palauttaa keskusteluun sosiaalinen kestävyys, joka yleensä jää ekologisen ja taloudellisen kestävyyden varjoon.

Huippukokousta pohjustaa YK:n kestävän kehityksen korkean tason paneelin raportti, jonka on tarkoitus valmistua vielä tänä vuonna.

– Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin pyritään tosissaan luomaan uusi kolmiyhteys: yhdistetään talouskasvu, ympäristön vaatimukset ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, toteaa kirjassa paneelin rinnakkaispuheenjohtaja, tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Sosiaalinen ulottuvuus kestävän kehityksen kivijalka

– Vahva sosiaalinen kehitys on kivijalka, joka toteutuessaan tukee myös taloudellista ja ekologista kestävää kehitystä. Sosiaalinen kestävyys vähentää eriarvoisuutta, mahdollistaa työkykyistä työvoimaa ja säilyttää yhteiskuntarauhaa, sanoo puolestaan toinen kirjan toimittajista, STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.

– Sosiaaliseen hyvinvointiin investoiminen on moninkertaisesti tuottavaa. Resurssit, jotka käytetään sosiaaliturvaan sekä sosiaali-, terveys-, koulutus- ja arkea tukeviin palveluihin ovat samalla investointeja taloudelliseen menestykseen, hän toteaa.
– Hyvinvointi ja turvallisuus ovat myös voimia, jotka aktivoivat ihmisten omaehtoista toimintaa ja keskinäistä tukea, Särkelä arvioi.

Hänen mukaansa sosiaalisen kestävyyden murtumisesta kertovat monet vakavat signaalit kuten mielenterveysongelmien, itsemurhien ja yksinäisten ihmisten määrät. Siksi edes taloudellisten paineiden keskellä ei ole varaa jättää huomiotta inhimillistä näkökulmaa.

– Nyt tarvitaan uudentyyppisiä mittareita, jotka mittaavat samanaikaisesti sekä hyvinvointia, luonnon tilaa että talouden kehitystä. Kokonaisvaltaisen kestävyyden mittaamiseen ei nykyinen, yksinomaan talouskasvua korostaa ajattelu yllä, Särkelä toteaa.

Monta näkökulmaa sosiaaliseen kestävyyteen

Sosiaalisesti kestävä kehitys -kirjassa 16 asiantuntijaa hahmottelee kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta mm. talouden, ympäristön, työelämän, johtamisen, perus- ja ihmisoikeuksien, kunnallisen ja valtakunnallisen sosiaalipolitiikan, sosiaalityön sekä kasvatuksen ja sivistyksen näkökulmista.

Kirjoittajat ovat presidentti Tarja Halonen, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander, ympäristöasiantuntija Leo Stranius, YTT Raija Julkunen, johdon työnohjaaja ja Nokian entinen johtaja Anne-Liisa Palmu, OTT Pentti Arajärvi, sosiaalijohtaja emerita Aulikki Kananoja, Kelan asiantuntijat Marketta Rajavaara, Robert Hagfors ja Merja Komu, sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja, professori Anneli Pohjola, VTT Tarja Heino, Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä, tietokirjailija Seppo Niemelä, DI Jussi Mankki, A-klinikkasäätiön entinen toimitusjohtaja Lasse Murto ja toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.

Kirjan on julkaissut Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto: puh. 09 774 721, sosiaaliturvanKL@stkl.fi

Lisätietoja kirjan toimittajilta:

toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh. 050 63 663
sosiaalityön professori Anneli Pohjola, Lapin yliopisto, puh. 040 5537 498