Lapin yliopiston tutkija Pälvi Rantala selvitti Lapin Letka -hankkeessa tekemässään raportissa Sukupuoli ja tasa-arvo journalismissa. Tapaus Lappi, miten lappilaisessa mediassa kirjoitetaan tasa-arvosta sekä miehistä ja naisista.

Raportin mukaan sukupuoli ja tasa-arvo näyttäytyvät lappilaisessa mediassa jokseenkin vaikeina asioina. Ne pelkistyvät helposti kiistelyksi esimerkiksi sukupuolikiintiöistä, ja myös käsitykset sukupuolten vastakkaisuudesta elävät vahvoina.

– Tämä tulee näkyviin esimerkiksi otsikoinnissa ja sanavalinnoissa: pieniltä näyttävissä asioissa, joilla kuitenkin on merkitystä. Sanavalinnat, otsikointi ja kuvat luovat esimerkiksi käsitystä, että naisten ja miesten intressit, keskustelukulttuuri ja roolit yhteiskunnassa poikkeavat toisistaan, Rantala sanoo.

Sukupuolta käsitellään lappilaisessa mediassa pääsääntöisesti kolmella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on sukupuolen neutralisointi: sukupuolta ei ole tai sillä ei ole merkitystä.

– Tällainen ajattelutapa johtaa helposti sukupuolisokeuteen: siihen, että tietynlaiset jutunaiheet tai ajattelutavat nähdään kaikkia ihmisiä koskevina, itsestään selvinä ja kyseenalaistamattomina. Tällöin huomaamatta jäävät erilaiset ihmisryhmät ja ajattelutavat sekä miesten ja naisten erilaiset tavat toimia, samoin samaa sukupuolta olevien keskinäiset erot.

Toisena näkökulmana Rantala havaitsi lappilaisessa media-aineistoissa vahvaa sukupuolen luonnollistamista.

– Naisten ja miesten alat, naisten ja miesten ominaisuudet, naisten ja miesten työt, naisten ja miesten aiheet ja naisia ja miehiä koskevat keskustelut näyttäytyvät toisistaan erillisinä ja pelkistettyinä. Toiston kautta luodaan kuvaa kahdesta toiselleen vastakkaisesta sukupuolesta, jonka sisällä erot ovat pieniä verrattuna toiseen sukupuoleen, Rantala toteaa.

Kolmantena näkökulmana mediassa esiintyi käsitys sukupuolen moninaisuudesta.

– Tällöin sukupuoli ymmärretään suhteessa sekä naiseen että mieheen niin, että myös naisten ja miesten keskinäiset erot tunnistetaan ja tunnustetaan. Maskuliiniset ja feminiiniset määreet eivät ole sukupuolisidonnaisia, vaan sekä miehissä että naisissa nähdään molempia piirteitä.

Rantalan mukaan journalistisia juttuja on syytä tarkastella myös sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmista.

– Jutut esittävät todellisuuden tietynlaiseksi, muokkaavat ja uusintavat kerrontatapoja sekä kertovat olemassa olevista kulttuurisista jäsennyksistä. Näin tiedotusvälineet oikeuttavat ja luovat todellisuutta – tiedostaen tai tiedostamattaan.

Raportti pohjautuu Lapin Letka -hankkeen aikana kerättyyn media-aineistoon: yhteensä 579 juttua vuosilta 2008–2011. Aineisto on koottu pääosin Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa ja Helsingin Sanomissa ilmestyneistä uutisista, kolumneista ja mielipidekirjoituksista, mutta mukana on aineistoa myös esimerkiksi YLEn uutisista ja Uusi Rovaniemi -lehdestä. Näkökulmana aineistoa kerätessä ovat olleet sukupuoli ja tasa-arvo: kaikki jutut käsittelevät tavalla tai toisella sukupuolten välistä tasa-arvoa, miehiä tai naisia.

Sukupuoli ja tasa-arvo journalismissa. Tapaus Lappi -raportti kokonaisuudessaan.

Lapin Letka on sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä edistävä hanke, jota hallinnoi Lapin ammattiopisto. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Lapin ELY-keskuksen kautta. Hankkeen toiminta-alue on Lappi, ja se toteutetaan vuosina 2008–2013.

Lisätietoja:
Pälvi Rantala, p. 040 484 4170, palvi.rantala(at)ulapland.fi
Projektipäällikkö Tatja Karvonen, Lapin Letka -hanke, p. 020 798 5468, tatja.karvonen(at)lao.fi

LaY/Viestintä/SV