Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoitusta apulaisprofessori Outi Rantalalle, sekä apulaisprofessori Sanna Valkoselle. Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi rahoitusta Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yliopistotutkija Sari Starkille.

Apulaisprofessori Outi Rantalan vetämässä tutkimushankkeessa ”Matkailua lähelle - uusmaterialistinen näkökulma” lähestytään vastuullista matkailua nostamalla esiin lähimatkailusta kumpuavia mahdollisuuksia. Lähimatkailu korostaa paikallisten kohteiden, lyhyiden välimatkojen ja vähäpäästöisten matkustusmuotojen arvoa vastakohtana globaalille massaturismille. Hankkeessa kerätään metsäretkiin liittyviä aineistoja Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Metsäretkien metodologisena tavoitteena on kehittää ja testata osallistavaa, etnografista tutkimusmenetelmää, jossa yhdistyvät hyvinvointi, käveleminen, yllättyminen, improvisaatio ja yhdessä tietäminen.

Hankkeen yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät lähimatkailun esille nostamiseen ekologisesti kestävänä matkailun muotona. Lähimatkailu tarjoaa uuden tavan toteuttaa matkailua, joka pohjautuu ihmisen ja luonnon väliseen molemminpuoliseen huolenpitoon. Hanke tuottaa matkailuelinkeinon edustajille, yrittäjille ja päättäjille käsitteellisiä ja käytännöllisiä työvälineitä, joiden avulla voidaan tunnistaa lähimatkailun arvo ja kehittää paikallisia tuotteita.

Intra-living in the Anthropocene (ILA) tutkimusryhmään kuuluu Rantalan lisäksi Emily Höckert, Tarja Salmela ja Anu Valtonen. Suomen Akatemia myönsi rahoitusta tutkimusryhmän hankkeelle 480 000 euroa. Tutkimus ajoittuu vuosille 2019-2023.

Apulaisprofessori Sanna Valkosen vetämä tutkimushanke ”Saamelaisen kulttuuriperinnön ontologinen politiikka” tarjoaa uudenlaisen teoreettis-menetelmällisen lähestymistavan saamelaista kulttuuriperintöä ja alkuperäiskansaisuutta koskevaan tematiikkaan. Hankkeessa tutkitaan kulttuuriperinnön ja alkuperäiskansaisuuden olemassaolon politiikkaa erilaisissa saamelaista yhteiskuntaa rakentavissa käytännöissä, kuten saamelaisessa museossa, saamelaisessa käsityöperinteessä ja sen erilaisissa poliittisissa ja sosiaalisissa konteksteissa, yhteiskunnallisessa aktivismissa sekä saamelaisessa taiteessa. Hankkeen tutkimusryhmä tarkastelee saamelaisen kulttuuriperinnön monenlaisia todellisuuksia ja niiden kytkeytymistä alkuperäiskansaistumisen prosesseihin. Tavoitteena on tutkia ja kehittää tieteen, taiteen ja perinteen vuorovaikutukseen perustuvia saamelaisia tapoja määritellä, tuottaa, tulkita, ja esittää kulttuuriperintöä ja sen moninaisuutta.

Suomen Akatemia myönsi rahoitusta hankkeelle 479 960 euroa. Tutkimus ajoittuu vuosille 2019-2023.

Yliopistotutkija Sari Starkin vetämässä tutkimushankkeessa ”Historialliset alueet uutena työkaluna boreaalisten ja subarktisten ekosysteemien pitkäaikaisten muutosten ennustamisessa (HISTECO)” luodaan uusi tutkimustapa hyödyntämällä historiallisia kohteita työkaluna boreaalisten ja subarktisten ekosysteemien muutosten mallintamiseen pitkällä aikavälillä. Hankkeessa rakennetaan Etelä-Lapista Pohjois-Norjaan ulottuva tutkimusverkosto historiallisista poroerotusalueista hyödyntämällä arkeologiaa ja historiaa. Projekti on vahvan monitieteinen ja siihen osallistuu tutkijoita kasvitieteen, mikrobiologian, maantieteen ja historian aloilta eri Pohjoismaista.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusi tutkimuksen malli, joka olisi yleisesti sovellettavissa keinona ekosysteemiprosessien tutkimiseksi pitkällä aikavälillä.

Suomen Akatemia myönsi rahoitusta hankkeelle 536 230 euroa. Tutkimus ajoittuu vuosille 2019-2023.

Syksyn 2018 haussa Akatemialla oli käytössä valtion lisäbudjetista osoitettu 25 miljoonaan euron lisärahoitus nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. Akatemia päätti jakaa tämän rahoituksen akatemiahankkeissa. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan valitsemista hankkeista nuorelle tutkijasukupolvelle varatusta erityisestä valtuudesta rahoitettiin 14 hanketta.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valitsi rahoitettavaksi 73 akatemiahanketta, joissa on kaikkiaan yhteensä 81 osahanketta. Näiden päätösten perusteella toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita 35 miljoonalla eurolla.

— Tällä kertaa hakemuksia arvioitiin aiempaa laajemmissa ja monitieteisemmissä paneeleissa, ja toimikunta pohtii arviointikäytäntöjen kehittämistä saamansa palautteen perusteella", kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlström toteaa.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen tänä vuonna noin 11 miljoonaa euroa. Tehtävään saatiin 2018 syyshaussa 144 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 17 prosenttia.

 

Lisätietoja:

Outi Rantala
outi.rantala(at)ulapland.fi

Sanna Valkonen
sanna.valkonen(at)ulapland.fi

Sari Stark
sari.stark(at)ulapland.fi

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankepäätökset

Akatemiahankepäätökset nuorelle tutkijasukupolvelle

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiahankepäätökset

 

LaY/Viestintä/J-EK