Inhimillisesti tehokas sairaala – työn mielekkyys henkilöstön kokemana -teoksessa kirjoittavat tutkimusryhmästä professorit Antti Syväjärvi ja Juha Perttula, tutkijat Heidi Lehtopuu ja Mikko Häikiö sekä johtaja Jari Jokela. Kirjoittajat pitävät työn mielekkyyttä monitahoisena asiana, kun sitä tarkastellaan ihmisten kokemusten ja kokemuksellisen organisaation näkökulmista.

– Kokemukset kertovat lahjomattomasti työvoinnista, jolloin työn mielekkyys ilmenee huonona tai hyvänä. Työn mielekkyyteen voidaan vaikuttaa yksilö- työyhteisö- ja organisaatiotasoilla, joihin kiinnittyy myös johtaminen, kirjoittajat painottavat.

Kirjoittajien mukaan henkilöstön kokeman työn mielekkyyden ymmärtäminen on tärkeätä, jotta henkilöstöä osattaisiin johtaa takaamalla työn mielekkyys ja työvointi. Näin esimerkiksi julkinen terveydenhuolto voisi olla myös tulevaisuudessa houkutteleva työpaikka. Teoksessa työn mielekkyys on johdettu kolmelle tasolle eli yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasolle. Työn mielekkyyttä luovia tai koettelevia tekijöitä on löydetty jokaiselta tasolta.

Yksilötasolla työn mielekkyydessä korostuvat muun muassa omat voimavarat, suhtautuminen työhön, saatu palaute, myönteiset kokemukset ja lähijohtaminen. Työyhteisötasolla merkityksellisiä ovat muun muassa avoin ja myönteinen ilmapiiri, sallivuus, työn organisointi, koettu arvostus ja työyhteisön johtaminen. Organisaatiotasolla keskeisiä ovat esimerkiksi työn ja toimialan luonne, koettu tasapaino työtahdin ja työrauhan välillä, potilastyytyväisyys sekä luottamus ja oikeudenmukainen johtaminen.

– Työn mielekkyys näyttää olevan työntekijälle kokonaisvaltainen, mutta useasta tekijästä koostuva asia. Kokemukset toiminnan eri tasoilta ovat toisiinsa kietoutuvia ja etenkin myönteiset tai positiiviset työn mielekkyyden kokemukset ovat varsin merkittäviä. Nämä on huomioitava myös johtamisessa, tutkimusryhmän vetäjä professori Antti Syväjärvi toteaa.

Kokemuksellinen lähestymistapa poikkeaa organisaatioiden ja työelämätutkimusten kentässä valtavirrasta. Lähestymistapa mahdollistaa henkilöstön huomioimisen ja kuuntelemisen aivan uudella tavalla. Organisaatioiden ja työyhteisöjen hallinnan näkökulmasta työn mielekkyyttä luovien ja syövien elementtien tunnistaminen onkin ensiarvoista. Ne ovat myös tärkeä perusta erityisesti henkilöstön johtamisen kehittämiselle. Teoksessa nostetaan esille uusi työvoinnin käsite.

– Perinteisen ja tärkeän ongelmaperustaisen organisaatio- ja työyhteisökehittämisen sekä johtamisen rinnalle nostamme mahdollistavaa, positiivista organisaatio-oppia. Silloin on syytä ryhtyä puhumaan myös työvoinnista, joka on kattavampi ja autenttisempi käsite kuin työhyvinvointi, tutkijat toteavat.

Johtamisen näkökulmasta työn mielekkyyden tunnistaminen näyttäisi edellyttävän työntekijöiden yksilöllisempää kohtaamista ja autenttisen toimintatodellisuuden hallintaa. Todennäköisesti on luovuttava pelkistä yleisistä työhyvinvoinnin olettamuksista ja päästävä perille siitä, mistä työntekijöiden työn mielekkyys ja työvointi tosiasiallisessa arjessa syntyvät.

Lisätietoja:
Professori Antti Syväjärvi
Tutkija Heidi Lehtopuu
Professori Juha Perttula
etunimi.sukunimi@ulapland.fi